Ostajan opas voimalevyjen hankintaan
Haluatko ostaa tarkimmat mittausvälineet mitä markkinoilla on hyppykorkeuden tai vertikaalisten voimien mittaamiseksi? Olet tullut oikeaan paikkaan. Tämä opas auttaa sinua hankkimaan juuri sopivat voimalevyt käyttötarkoitukseesi.
Mitkä ihmeen voimalevyt?
Voimalevyillä saa tarkasti mitattua esimerkiksi hyppykorkeuden tai kuinka nopeasti maksimivoimatestissä tuotetaan voimaa. Voihan hyppykorkeuden mitata optisilla laitteilla tai kännykkäsovelluksellakin, mutta näissä lasketaan hyppykorkeus lentoajasta, kun taas voimalevyt laskevat hyppykorkeuden tuotetusta voimasta levyjä vastaan. Esimerkiksi Optojump - mittausjärjestelmän ja voimalevyjen välillä on selkeä ero (-1.06 cm; p < 0.001), vaikkakin Optojump on todettu muuten suhteellisen luotettavaksi mittausjärjestelmäksi (Glatthorn et al., 2011).
Voimalevyjen toiminta on suhteellisen yksinkertaista. Esimerkiksi hyppykorkeuden mittaamiseksi asetetaan voimalevy hyppijän alle, ja kun hyppijä ponnistaa, niin paine ja paino kohdistuvat levylle ja muuntuvat sähköisiksi signaaleiksi. Nämä signaalit voidaan sitten tallentaa ja analysoida ja niiden avulla voidaan määrittää hyppykorkeus. Tämä perustuu ajatukseen, että hyppykorkeus on suoraan verrannollinen levyn pinnalle kohdistuvaan painoon ja siitä aiheutuvaan sähköiseen signaaliin.
Kuva 1: Kistlerin kannettavat voimalevyt
Voimalevyjen avulla määritetty hyppykorkeus on tarkka ja luotettava, ja ne ovat olleet tärkeitä välineitä urheilun ja tieteellisen tutkimuksen saralla jo kohta 40 vuotta. Niitä käytetään laajasti esimerkiksi urheilu- ja liikuntatutkimuksessa. Ennen vain yliopistot ja isot seurat pystyivät haaveilemaan niiden ostamisesta, mutta tekniikan kehittyessä hinnat ovat tulleet alas nopeasti, samaan tapaan kuin tangon liikenopeusmittareiden kanssa on käynyt.
Kuva 2: Optiset järjestelmät, kuten Optojump ovat hyvin suosittuja laitteita hyppykorkeuden määrittelemiseksi. Ne laskevat hyppykorkeuden lentoajasta ja alastulotekniikka vaikuttaa merkittävästi hyppytulokseen, toisin kuin voimalevyillä. Isommilla ulkoisilla kuormilla tehtävät hypyt ovat hankalia kontrolloida optisilla järjestelmillä.
Mitä voimalevyillä voi mitata?
Voimalevyt mahdollistavat urheilijoiden maahan kohdistamien voimien mittaamista liikkumisen tai harjoittelun aikana. Voimalevyt ovat yksinkertaisen näköisiä neliöitä tai suorakaiteita, mutta ne voidaan upottaa myös maahan tasaisesti (kuva 4). Voimalevyjä käytetään urheilijoiden maan reaktiovoiman analysointiin kävellessä, juostessa, hyppiessä tai muissa fyysisissä testeissä.
Voimalevyillä voidaan mitata muun muassa:
Nopeutta (m/s)
Tehoa (watit)
Siirtymää (cm)
Ajallisia parametreja (s)
Vasen/oikea asymmetria (vain tuplalevyissä)
Voimalevyillä tehtäessä hyppytestejä voidaan hyppyvaihe jakaa eri osiin tehokkaasti toisin kuin optisilla järjestelmillä. Tällöin voidaan analysoida hypyn eri vaiheita ja osoittaa tehokkaammin harjoitusärsykkeitä juuri halutuille hypyn vaiheille. Optisilla järjestelmillä saat vain hyppykorkeuden tietoosi.
Kuva 3: Hypyn eri osavaiheet esitettynä kuvassa vertikaalisen voimakäyrän ja liikenopeuden kanssa (Chavda et al., 2017).
Hyppääminen ja datan kerääminen näyttää Hawkinin levyillä tehtyinä tältä:
Levyjä voi käyttää myös yläkropan nopeusvoimaominaisuuksien mittaamiseen. Tässä esimerkiksi Hawkinin levyt ja punnerruhyppy.
Voimalevyjen avulla voidaan määrittää lukuisia eri indeksejä, joista mielenkiintoisimmat ovat mielestäni:
Dynaaminen Voimaindeksi (DSI) - ero urheilijan maksimaalisessa ja räjähtävässä voimassa.
Eksentrisen voiman käytön suhde (EUR) - indikaattori alaraajojen venytys-lyhennys-syklin suorituskyvystä urheilijoilla.
RSI - reaktiivinen voimaindeksi, joka lasketaan jakamalla hyppykorkeus pudotushypyn maakontaktivaiheen kestolla.
Voimalevyillä päästään siis pintaa syvemmälle verrattuna pelkkään hyppykorkeuteen. Levyt mahdollistavat yksilöllisemmän analyysin tekemisen eri testeissä.
Voimalevyjen tekniikka ja tarkkuus?
Voimalevyjen suositeltu näytetaajuus on 1000 Hz, joten voimalevyt mittaavat siihen kohdistuneita voimia 1 millisekunnin välein. Jos tuotteessa on alle tuhannen hertsin mittaustarkkuus, niin pyytäisin aina selitystä tälle tuotteen valmistajalta. Alhaisella mittaustarkkuudella voi osa nopeiden liikkeiden huippuarvoista mennä ohi.
Voimalevyt mittaavat myös voimia, vaikkei mitään ole niiden päällä. Tätä kutsutaan kohinaksi, ja se on läsnä kaikissa voimalevyissä. Kohina halutaan pitää tietenkin mahdollisimman matalana, jotta mittausten tarkkuus ja sensitiivisyys paranee. On siis tärkeää nollata voimalevyt joka kerta kuin urheilija astuu levyille. Onneksi lähes kaikkien nykyaikaisten voimalevyjen ohjelmistot nollaavat kohinan automaattisesti. Voimalevyjen tulee sijaita myös tasaisella ja tukevalla pinnalla mittauksen aikana.
Mitattavan urheilijan paino tulee mitata joka kerta. Ilman painoa ei voida laskea mitään ja silloin voimalevyt ovat yhtä tehokkaita kuin normaalit hyppymatot. Lähes kaikki nykyaikaiset voimalevyt mittaavat mitattavan painon automaattisesti.
Kuva 4: Voimalevyjä voi upottaa myös radan pintaan tai vaikka uimarin lähtötelineeseen. Esimerkiksi Japanissa on 100m juoksurata pelkkää voimalevyä. Tälläisellä saa hyvin tarkasti tehtyä tieteellistä tutkimusta pikajuoksusta. Valistunut arvioni on tämmöisen kokonaisuuden hinnaksi reippaasti yli miljoona euroa. Yksityisyrittäjälle riittää pienempikin investointi.
Tarkkuus?
Voimalevyt ovat todella tarkkoja ja esimerkiksi Hawking Dynamics ilmoittaa itse tarkkuudeksi 0,1N (newton) ja +-0.25N täsmällisyydeksi. Tarkkuus viittaa siihen miten lähellä mittaustulos on todellista lukua ja täsmällisyys mittaa kuinka lähellä eri mittauskerrat ovat toisistaan. Bertecin levyissä vaihteluväli näyttäisi olevan +3 ja -2N välillä keskiarvon ollessa 1N. Tämä näyttäisi olevan valmistajan ilmoittama tarkkuus lähes kaikissa levyissä. 1N virhe on hyvin mitätön esimerkiksi 350N paineella (350N on tyypillinen luku kun 70 kg ihminen seisoo tasaisesti levyjen päällä). Ja mitatessa hyppyjä tai muita voimatestejä, jossa voidaan pyöriä esimerkiksi 2kN - 4kN välillä. Tällöin 1N on lähes merkityksetön virhemarginaali. Kannattaa huomioida, että valmistajien ilmoittamat virhemarginaalit vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi ilmoitettu virhemarginaali voi vaihdella 0,075 N - 0,2N välillä. Käytännön työssä erot ovat mitättömiä, koska 0,1N vastaa pyöristettynä noin 0.0101971621 kilogrammaa.
Mittauskertojen välinen ero esimerkiksi plyometrisissa punnerruksissa näyttäisi olevan erittäin tarkka. Punnerruksissa mitattiin voimalevyjen variaatiokertoimeksi (coefficient of variation, CV) CV = 2.3%–11%. Luku suhteuttaa keskihajonnan aineiston keskiarvoon ja erittäin karkeasti CV < 15% on erittäin luotettava ja CV > 30 kertoo siitä, että mittauskertojen ero on liian suuri, jotta siihen kannataisi luottaa. Merijalkaväen sotilailla mitattiin myös erittäin tarkkaa vaihtelua (CV = 4.8%) (Hogarth et al., 2013; Hrysomalis & Kidgell, 2001; Koch et al., 2012).
Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?
Bilateraalinen vai yksittäinen voimalevy?
Jos haluat mitata raajojen välistä eroa tai asymetriaa, niin hanki bilateraaliset levyt.
Tarvitsetko 3D analyysiä?
Et tarvitse, ellet ole tutkija. Useimmat voimalevyt mittaavat vain vertikaalisia voimia. Jos haluat mitata voimia horisontaalisesti tai lateraalisesti varaudu investoimaan huomattavasti enemmän rahaa. Datan tulkinta on myös tällöin huomattavasti hankalampaa ja vaatii enemmän aikaa. Suosittelen tätä vain tutkijoille.
Kannettavuus?
Paljonko levyt painavat? Kannatko niitä paljon paikasta toiseen vai seisovatko levyt yhdessä paikassa jatkuvasti? Paino on merkittävä asia valmentajalle, jonka toimipiste liikkuu urheilijoiden mukana.
Sovellus
Useimmissa voimalevyjärjestelmissä on nykyään ohjelmisto, jonka avulla voit tulkita raakadataa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ohjelmistot ovat samankaltaisia. Haluatko tiedot kätevästi suoraan puhelimeen vai haluatko tulkita dataa tietokoneen näytöltä. Käyttötarkoitus vaikuttaa huomattavasti tähän valintaan. Lisäksi toinen iso asia on, että saako raakadataa ladattua itselleen esimerkiksi exceliin?
Kuinka paljon tukea tarvitset?
Tarvitsetko paljon tukea käytön aloittamiseen tai käytössä? Ota huomioon onko voimaleyjä tarjoavalla yrityksellä oma tukitiimi? Ovatko nämä tukijäsenet koulutettuja järjestelmästään, ja he ymmärtävät myös kuinka urheilijoita valmennetaan?
Kuva 5: Bertecin voimalevyistä ja ohjelmistosta kuva.
Markkinoiden parhaat vaihtoehdot?
Onko sensorilla väliä?
Vastusvenymäliuska on kaikkein yleisin sensorityyppi. Pietsosähköiset voima-anturit ovat selvästi kalliimpia. Näissä voima kohdistetaan pietsosähköiseen kristalliin, mikä aiheuttaa varaussiirtymän molekyylitasolla ja hilarakenteen sisällä. Tämä sähkövaraus vangitaan kiteen pinnalle ja muunnetaan jännitesignaaliksi ns. varausvahvistimen avulla. Tämän menetelmän edut ovat äärimmäisen nopeiden tai korkeataajuisten mittaustapahtumien tallentamisessa. Toisaalta sähkövaraus on tässä menetelmässä epävakaa ja jos täydellistä eristystä ei ole, lataus katoaa ajan myötä. Tämä tekee pitkäaikaisesta vakaasta mittauksesta vaikeaa, varsinkin silloin, jos halutaan mitata pienehköjä voimia. Lisäksi lämpötilavaihtelut vaikuttavat enemmän pietsosähköiseen anturiin. Fysiikkavalmennus.fi suosittelee siis vastusvenymäliuskoja kaikille muille paitsi yliopistotason tutkijoille.
Alla olevassa taulukossa on esitelty fysiikkavalmennus.fi valitsemia voimalevyjä ja niiden eri ominaisuuksia (taulukkoa voi mobiilin selainversiolla zoomata). Huomioi, että laitteet ja ohjelmistot päivittyvät kokoajan, joten tämä lista ei välttämättä ole täysin ajantasainen.
Suositukset ja käyttökokemukset
Musclelabilla pystyy yhdistämään Data Synchronization Unitilla esimerkiksi EMG:n ja voimalevyjen datan. Sillä pystyy yhdistämään myös muut Musclelabin laitteet, kuten tangon liikenopeusmittarin. Jos aiot rakentaa kunnon mittaustehtaan, niin suosittelen vahvasti Musclelabin laitekokonaisuuksia.
Vald voimalevyt ovat tulleet ryminällä markkinoilla ja yritys on laajentanut nopeasti myös Suomeen. Useat valmentajat ovat ostaneet nämä voimalevyt ja käyttökokemus on kuulemani mukaan kaikilla ollut positiivinen. Vahva suositus näille, jos levyt ja lisenssin maksaa joku muu kuin sinä. Esimerkiksi seuralle tai urheiluopistolle loistava valinta. Yksityisyrittäjällä 3000 euron vuosittainen leasing maksu voi olla liian suolainen pala.
Itse ostin K-inventin levyt, koska levyt sai kerralla itselleen ja lisenssi ei ole törkeän kallis. Esimerkiksi verrattuna Hawkinin lisenssiin (2000 euroa vuodessa) K-inventin lisenssit ovat halvat. Olen itse tykännyt kovasti levyistä. Ohjelmisto on pääasiassa suuniteltu fysioterapeuteille, kuten nimikin viittaa: PhysioApp. Mutta valmistaja vakuutti, että ovat rakentamassa PerformanceApp - ohjelmistoa myös fysiikkavalmentajille. Nykyinen ohjelmisto on kömpelö isompien joukkueiden testaamiseen, mutta soveltuu hyvin yksittäisten urheilijoiden mittaamiseen.
Kistlerin ja Bertecin voimalevyt ovat muokattavissa mihin ympäristöön vain ja yritykset toteuttavat mittatilaustuotteena upotettuja ja perinteisiä levyjä. Kummankin yrityksen levyt ovat huomattavasti kalliimpia kuin minkään muun yrityksen. Yliopistot käyttävät lähes poikkeuksetta Kistleriä. Kistleri käyttää pietsosähköisiä voima-antureita levyissään, joten hintakin on huomattavasti kalliimpi.
Musta hevonen
Oletko kätevä käsistäsi ja ymmärrät ohjelmoinnin päälle? Osta ehdottomasti chronojumpilta 250 euroa maksavat voimasensorit (2-4 riittää) ja rakenna levy itse. Ohjelmisto antaa ihan hyvin raakaa dataa, mutta vaatii ymmärrystä ja osaamista käytöstä, joten hinta-laatu suhteeltaan tämä on osaavalle yksilölle ehdottomasti paras valinta.
Fysiikkavalmennus.fi suosittelee
Seurat, opistot, koulut ja muut isommat toimijat: VALD - voimalevyt
Fysiikkavalmentajat: Musclelab tai K-Invent kakkosvaihtoehtona
Tutkijat ja yliopistot: Bertec tai Kistler
Tee-se-itse: Chronojump
Lähteet
Glatthorn JF, Gouge S, Nussbaumer S, Stauffacher S, Impellizzeri FM, Maffiuletti NA. Validity and reliability of Optojump photoelectric cells for estimating vertical jump height. J Strength Cond Res. 2011;25(2):556-560. doi:10.1519/JSC.0b013e3181ccb18d
Chavda, S., Bromley, T., Jarvis, P., Williams, S., Bishop, C., Turner, A., Lake, J.P., & Mundy, P.D. (2017). Force-Time Characteristics of the Countermovement Jump: Analyzing the Curve in Excel. Strength and Conditioning Journal, 40, 67–77.
Hogarth L, Deakin G, Sinclair W. Are plyometric push-ups a reliable power assessment tool? J Aust Strength Cond. 2013;21:67–69.
Hrysomallis C, Kidgell D. Effect of heavy dynamic resistive exercise on acute upper-body power. J Strength Cond Res. 2001;15(4):426–430. PubMed ID: 11726252
Koch J, Riemann BL, Davies GJ. Ground reaction force patterns in plyometric push-ups. J Strength Cond Res. 2012;26(8):2220–2227. PubMed ID: 21986698 doi:10.1519/JSC.0b013e318239f867
Parry, G. N., Herrington, L. C., & Horsley, I. G. (2020). The Test–Retest Reliability of Force Plate–Derived Parameters of the Countermovement Push-Up as a Power Assessment Tool, Journal of Sport Rehabilitation, 29(3), 381-383. Retrieved Feb 8, 2023, from https://journals.humankinetics.com/view/journals/jsr/29/3/article-p381.xml