Fysiikkavalmennus

Tutkittua tietoa ja toimivaa käytäntöä valmennukseen

Fysiikkavalmennus

Tutkittua tietoa ja toimivaa käytäntöä valmennukseen

Blogi

Uusim­mat artikkelit

Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 2 käytäntö

Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 2 käytäntö

Ensim­mäi­ses­sä osas­sa pureu­dut­tiin iso­met­ri­sen har­joit­te­lun teo­ri­aam ja iso­met­ri­sen kuor­mi­tuk­sen aiheut­ta­miin adap­taa­tioi­hin. Täs­sä toi­ses­sa osas­sa syven­ny­tään ohjel­moin­tie­si­merk­kei­hin ja käy­dään myös eri­lai­sia lii­ke-esi­merk­ke­jä läpi iso­met­ri­ses­tä voimaharjoittelusta.…

lue lisää
Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 1 minkälaisia adaptaatioita isometrinen harjoittelu aiheuttaa?

Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 1 minkälaisia adaptaatioita isometrinen harjoittelu aiheuttaa?

Iso­met­ri­sel­lä lihas­työ­ta­val­la vii­ta­taan lihas­työ­hön, mis­sä lihas­jän­ne­komplek­sin pituu­des­sa ei tapah­du muu­tos­ta. Kon­sent­ri­ses­sa lihas­työ­ta­vas­sa lihas lyhe­nee supis­tues­saan ja eksent­ri­ses­sä lihas­työ­ta­vas­sa lihas pite­nee lihas­so­lu­jen supis­tues­sa. Esi­merk­ki­nä kyykystä…

lue lisää
Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Nopeus­pe­rus­tai­nen har­joit­te­lu, eli Veloci­ty-based trai­ning (VBT), on vii­me aikoi­na tul­lut erit­täin suo­si­tuk­si. Tan­gon lii­ke­no­peu­den mit­taa­mi­sel­le on usei­ta eri käyt­tö­tar­koi­tuk­sia, kuten esi­mer­kik­si nopeu­den moni­to­roin­ti har­joit­te­lun aika­na, oikean liikenopeusspesifin…

lue lisää
Pikajuoksijan voimaharjoittelu - osa 2 käytäntö

Pikajuoksijan voimaharjoittelu - osa 2 käytäntö

Vii­me osas­sa syven­nyt­tiin pika­juok­sun voi­ma­har­joit­te­lun teo­ri­aan. Nos­to­na huo­mio sii­tä, ettei kor­kean voi­man ja suu­ren lii­ke­no­peu­den perio­di­soin­ti peräk­käin ole jär­ke­vää pika­juok­sus­sa, vaan nii­tä kan­nat­tai­si kehit­tää rin­nak­kain kokoa­jan. Tämä joh­tuu pää­asias­sa siitä,…

lue lisää
Pikajuoksijan voimaharjoittelu – osa 1 teoria

Pikajuoksijan voimaharjoittelu – osa 1 teoria

Tii­vis­tel­mä teks­tis­tä: Perin­tei­nen hidas voi­ma­har­joit­te­lu ei aiheu­ta pika­juok­si­jaa kehit­tä­viä adap­taa­tioi­ta­Lon­kan ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le voi­ma­har­joit­te­lua nopeal­la voi­man­tuo­tol­la­Rei­den ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le har­joit­te­lus­sa tulee kes­kit­tyä taas korkeampaan…

lue lisää
Yleistaitoteoria ja taitojen harjoittelu urheilussa

Yleistaitoteoria ja taitojen harjoittelu urheilussa

Yleis­tai­to­ja ei ole ole­mas­sa Suu­rin osa val­men­nus­kir­jal­li­suu­des­ta viit­taa ylei­siin moto­ri­siin omi­nai­suuk­siin. Näil­lä tar­koi­te­taan yleen­sä voi­maa, nopeut­ta, kes­tä­vyyt­tä, liik­ku­vuut­ta ja tai­ta­vuut­ta. Näi­den väi­te­tään ole­van ylä­kä­sit­tei­tä, joi­den siir­to­vai­ku­tus on…

lue lisää
Lihasten koon ja voiman ylläpito ja kehittäminen ilman kuntosalia - Vieraskirjoitus

Lihasten koon ja voiman ylläpito ja kehittäminen ilman kuntosalia - Vieraskirjoitus

Käy luke­mas­sa vie­ras­kir­joi­tus Lihas­toh­to­rin blo­gis­ta miten lihas­ten kokoa ja voi­maa voi yllä­pi­tää sekä kehit­tää ilman pää­syä kun­to­sa­lil­le. Vii­me vii­kon har­joit­te­lu­tau­ko kir­joi­tuk­sen jat­kok­si jul­kais­tu käy­tän­nön osuus on nyt ulko­na ja tar­jo­aa pal­jon käy­tän­nön vinkkejä…

lue lisää
Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 2 käytäntö

Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 2 käytäntö

Ensim­mäi­ses­sä osas­sa pureu­dut­tiin iso­met­ri­sen har­joit­te­lun teo­ri­aam ja iso­met­ri­sen kuor­mi­tuk­sen aiheut­ta­miin adap­taa­tioi­hin. Täs­sä toi­ses­sa osas­sa syven­ny­tään ohjel­moin­tie­si­merk­kei­hin ja käy­dään myös eri­lai­sia lii­ke-esi­merk­ke­jä läpi iso­met­ri­ses­tä voimaharjoittelusta.…

lue lisää
Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 1 minkälaisia adaptaatioita isometrinen harjoittelu aiheuttaa?

Isometrinen voimaharjoittelu nopeuslajeissa – osa 1 minkälaisia adaptaatioita isometrinen harjoittelu aiheuttaa?

Iso­met­ri­sel­lä lihas­työ­ta­val­la vii­ta­taan lihas­työ­hön, mis­sä lihas­jän­ne­komplek­sin pituu­des­sa ei tapah­du muu­tos­ta. Kon­sent­ri­ses­sa lihas­työ­ta­vas­sa lihas lyhe­nee supis­tues­saan ja eksent­ri­ses­sä lihas­työ­ta­vas­sa lihas pite­nee lihas­so­lu­jen supis­tues­sa. Esi­merk­ki­nä kyykystä…

lue lisää
Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Nopeus­pe­rus­tai­nen har­joit­te­lu, eli Veloci­ty-based trai­ning (VBT), on vii­me aikoi­na tul­lut erit­täin suo­si­tuk­si. Tan­gon lii­ke­no­peu­den mit­taa­mi­sel­le on usei­ta eri käyt­tö­tar­koi­tuk­sia, kuten esi­mer­kik­si nopeu­den moni­to­roin­ti har­joit­te­lun aika­na, oikean liikenopeusspesifin…

lue lisää
Pikajuoksijan voimaharjoittelu - osa 2 käytäntö

Pikajuoksijan voimaharjoittelu - osa 2 käytäntö

Vii­me osas­sa syven­nyt­tiin pika­juok­sun voi­ma­har­joit­te­lun teo­ri­aan. Nos­to­na huo­mio sii­tä, ettei kor­kean voi­man ja suu­ren lii­ke­no­peu­den perio­di­soin­ti peräk­käin ole jär­ke­vää pika­juok­sus­sa, vaan nii­tä kan­nat­tai­si kehit­tää rin­nak­kain kokoa­jan. Tämä joh­tuu pää­asias­sa siitä,…

lue lisää
Pikajuoksijan voimaharjoittelu – osa 1 teoria

Pikajuoksijan voimaharjoittelu – osa 1 teoria

Tii­vis­tel­mä teks­tis­tä: Perin­tei­nen hidas voi­ma­har­joit­te­lu ei aiheu­ta pika­juok­si­jaa kehit­tä­viä adap­taa­tioi­ta­Lon­kan ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le voi­ma­har­joit­te­lua nopeal­la voi­man­tuo­tol­la­Rei­den ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le har­joit­te­lus­sa tulee kes­kit­tyä taas korkeampaan…

lue lisää
Yleistaitoteoria ja taitojen harjoittelu urheilussa

Yleistaitoteoria ja taitojen harjoittelu urheilussa

Yleis­tai­to­ja ei ole ole­mas­sa Suu­rin osa val­men­nus­kir­jal­li­suu­des­ta viit­taa ylei­siin moto­ri­siin omi­nai­suuk­siin. Näil­lä tar­koi­te­taan yleen­sä voi­maa, nopeut­ta, kes­tä­vyyt­tä, liik­ku­vuut­ta ja tai­ta­vuut­ta. Näi­den väi­te­tään ole­van ylä­kä­sit­tei­tä, joi­den siir­to­vai­ku­tus on…

lue lisää

Aapo Räntilä

Olen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vai­kut­ta­va voi­­ma-, fysiik­­ka- ja ylei­sur­hei­lu­val­men­ta­ja. Val­men­ta­ja­na olen toi­mi­nut koh­ta 10 vuo­den ajan. Olen eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut urhei­li­joi­den suo­ri­tus­ky­vys­tä ja har­joit­te­lun yksi­löl­li­sis­tä erois­ta urhei­li­joil­la sekä perio­di­saa­tios­ta. Saan urhei­li­jat suo­riu­tu­maan lajis­saan paremmin.

Tämä sivus­to on luo­tu apu­työ­ka­luk­si val­men­ta­jil­le, jot­ka halua­vat perus­taa val­men­ta­mi­sen­sa tie­teel­li­seen näyt­töön. Alal­la on vie­lä pal­jon käy­tös­sä van­hen­tu­nei­ta toi­min­ta­ta­po­ja, jot­ka hei­ken­tä­vät urhei­li­joi­den suo­ri­tus­ky­kyä. Pyrin jaka­maan tie­teel­lis­tä tie­toa ja aut­ta­maan objek­tii­vi­ses­ti kaik­kia valmentajia.

Kategoriat

203 Posts 
1.8K Followers 

Aapo Räntilä 

Strength and con­di­tio­ning coach. MSc in Sport Science. Making ath­le­tes feel and per­form better.

Miten vaikuttaa?

Ammoniakin käyttö nostaa sydämen sykettä 6 ±11 pulssia 15 sekuntia inhalaation jälkeen. Toisaalta valtimopaine pysyy muuttumattomana ja ammoniakin käytöllä, eikä ajoituksella ole vaikutusta maksimaaliseen voimaan, voimantuottonopeuteen tai lihasaktiivisuuteen verrattuna kontrolleihin (6).

Toisessa tutkimuksen 25 voimalajeja harrastavaa opiskelijaa käyttivät hajusuolaa tai plaseboa kahtena eri kertana ja yrittivät tehdä 85% kuormalla maksimista niin monta toistoa kuin mahdollista penkissä ja kyykyssä. Plasebon ja hajusuolan välillä ei ollut eroja. Kyykyssä hajusuolaryhmä sai 6.7 toistoa ja plasebo 6.4, kun penkissä luvut olivat 5.4 ja 5.2 hajusuolan eduksi. (1).

Kolmannessa testissä 20 voimaharjoitellutta miestä tekivät esikevennetyn hypyn ja maksimaalisen
voimantuottotestin isometrisessä vedossa. Tällä kertaa oli kolme eri käyntiä laboratorioon, jossa testit toteutettiin kolmen eri olosuhteen alla: ammoniakki-inhalaatio, plasebo-inhalaatio tai ei mitään. Voimaa tuotettiin tilastollisesti merkitsevästi nopeammin isometrisessä vedossa ammoniakki-inhalaation jälkeen. Muita tilastollisesti merkittäviä eroja ei ollut, mutta pieni trendi oli korkeampaan maksimivoimaan ammoniakki-inhalaation jälkeen (2).

Onko sitä turvallista käyttää?

Terveysviranomaiset eivät suosittele ammoniakin käyttöä ja esimerkiksi Kanadassa sen myynti suoraan tiskiltä on kielletty. Ammoniakki on myrkyllinen aine ja sen inhalaatio voi auttaa oireiden
helpotuksessa, muttei tee mitään vaivan hoitoa varten. Ammoniakin käyttö
ei ole aiheuttanut oireita yleisesti, mutta urheilijoiden parissa on muutamia tapauksia ja muun muassa vakavia allergisia yleisreaktioita on raportoitu (5). Maailman antidopingtoimisto (WADA) ei kiellä ammoniakkisuolan käyttöä.
HUOM tarkista aina SUEK:in KAMU-lääkehausta käyttämäsi lisäravintoaineet. Urheilija on aina
itse vastuussa käyttämistään valmisteista.

Yhteenveto
Hajusuola näyttäisi olevan pienissä määrin käytettynä turvallinen. Sen jatkuvaa käyttöä ei voi suositella. Sen ergogeeninen vaikutus on korkeintaan minimaalinen ja selkeää näyttöä sen
positiivisesta vaikutuksesta suorituskykyyn ei ole saatavilla, toisin kuin kofeiinin kohdalla
Hajusuola, eli ammoniumkloridin tai ammoniumkarbonaatin kiinteä seos on tällä hetkellä trendikäs aine. Ammattilaissarjoissa näkee lähes joka pelissä käytettävän hajusuola ja tästä johtuen lähes kaikki miespuoliset valmennettavani ovatkin kysyneet minulta sen käytön hyödyistä. Onko sillä
suorituskykyä auttava vaikutus ja onko sen käyttö turvallista?

Perinteisesti ammoniakkisuolaa on käytetty pyörtyneiden ihmisten herättämiseen. Voimakkaan hajuinen ammoniakkikaasu ärsyttää nenän ja keuhkojen limakalvoja, saaden tajuttoman henkilön hengittämistä säätelevät lihakset toimimaan nopeammin ja näin toimittamaan aivoille enemmän happea, saaden näin joskus henkilön palaamaan tajuihinsa. Nykyisin sitä käytetään esim.
voimailulajeissa tai amerikkalaisessa jalkapallossa "boosterina" antamaan tarvittavaa suorituskyvyn lisäystä.

Kuinka yleistä hajusuolan käyttö on?

Ammoniakkisuolat ovat nykyään hyvin yleisiä voimalajeja harrastavien henkilöiden keskuudessa. Lähes puolet (49 %) voimaurheilun ammattilaisista käyttää hajusuolaa, mutta toisaalta isompi osa (51%) ei käytä. Erityisesti maastavedossa käytetään ammoniakkia (86,9% käyttäjistä käyttää
maastavedossa). Huomattavasti pienempi osa käyttää hajusuolaa ennen penkkipunnerrusta (44,6% käyttäjistä). (1.)

Lähes 79,7% koki ammoniakin käytön turvalliseksi, mutta toisaalta melkein 10 % käyttäjistä raportoi sivuvaikutuksia ammoniakin käytöstä. (1.)

Osassa 2 käydään läpi miten hajusuola vaikuttaa ja parantaako se suorituskykyä. 

Lähde:
1. Pritchard, Hayden & Stannard, Stephen & Barnes, Matthew. (2014). Ammonia inhalant & stimulant use among powerlifters: Results from an international survey. Journal of Australian Strength and Conditioning. 22. 52-54.