Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Nopeus­pe­rus­tai­nen har­joit­te­lu, eli Veloci­ty-based trai­ning (VBT), on vii­me aikoi­na tul­lut erit­täin suo­si­tuk­si. Tan­gon lii­ke­no­peu­den mit­taa­mi­sel­le on usei­ta eri käyt­tö­tar­koi­tuk­sia, kuten esi­mer­kik­si nopeu­den moni­to­roin­ti har­joit­te­lun aika­na, oikean lii­ke­no­peuss­pe­si­fin adap­taa­tion raken­ta­mi­nen, urhei­li­jan tes­taa­mi­nen tai sar­jo­jen teke­mi­nen tiet­tyyn nopeu­den vähe­ne­mi­seen saakka.

Uusia lait­tei­ta on tul­lut run­saas­ti mark­ki­noil­la ja nii­den hin­nat ovat tul­leet huo­mat­ta­vas­ti alas­päin vii­me vuo­si­na. Mit­taus­vä­li­neis­sä on kui­ten­kin pal­jon ero­ja ja jot­kin lait­teet ovat aivan tur­hia. Mihin val­men­ta­jan kan­nat­taa sijoit­taa rahan­sa, jot­ta rahoil­le saa mah­dol­li­sim­man pal­jon vastinetta?

Kiih­ty­vyy­san­tu­ri­tek­niik­kaan perus­tu­vat lait­teet näyt­tä­vät hyvil­tä ja toi­mi­vil­ta, mut­ta ovat epätarkkoja.

Lyhyt vas­taus:

Älä tuh­laa raho­ja­si kiih­ty­vyy­san­tu­rei­hin vaan sijoi­ta line­aa­ri­sen asen­non sijain­tian­tu­rei­hin. Esi­mer­kik­si: GymAwa­re, Ten­do Unit tai T-force ovat hyviä vaihtoehtoja.

Fysiikkavalmennus.fi suo­sit­te­lee:

GymAwa­re – laitetta.

+ Kes­tä­vä, todet­tu vali­dik­si, hyvä applikaatio.

- Kal­lis, sovel­luk­set vain mac:ille.

GymAwa­re on pie­ni ja sitä on help­po kul­jet­taa mukana.

Mus­ta hevonen:

Puhe­li­nappli­kaa­tiot. Erit­täin edul­li­sia ja help­po­käyt­töi­siä. Monet ovat vie­lä epä­tark­ko­ja, mut­ta päi­vi­tys­ten myö­tä tark­kuus voi mah­dol­li­ses­ti paran­tua? Esi­mer­kik­si MyLift:in saa 15 dol­la­rin sijoi­tuk­sel­la itsel­leen. Toi­saal­ta sovel­luk­sis­sa on vie­lä todel­la iso­ja vir­he­mar­gi­naa­le­ja, mut­ta edul­li­suus tekee niis­tä houkuttavia.

VBT - mit­tau­tek­nii­koi­den esit­te­ly ja kat­ta­va lai­te­lis­ta sekä pidem­mät perus­te­lut VBT-lait­tei­den tarkkuudelle.

Kultainen standardi – 3D kuvaaminen

Tar­kin tapa mita­ta lii­ke­no­peut­ta on liik­keen kuvaa­mi­nen (5,6). Kuvaa­mi­nen mit­taa myös liik­kees­sä tapah­tu­vat rotaa­tiot ja muut kier­rot, mitä mit­kään muut mene­tel­mät eivät mit­taa. Kuvaa­mi­sel­la on mah­dol­lis­ta saa­da lisää tie­toa liik­keen laa­dus­ta. Kame­ra­jär­jes­tel­män kans­sa voi pro­ses­soi­da nivel­kul­mia, tan­gon lii­ke­no­peut­ta ym. Esi­merk­ki­nä täl­lai­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä on Vicon – jär­jes­tel­mä. Täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa urhei­li­jat teki­si­vät voi­ma­le­vyn pääl­lä suo­ri­tuk­sen, ja val­men­ta­jal­la oli­si kym­me­nen Vicon kame­raa ja jär­jes­tel­mä pyö­rit­tä­mäs­sä ana­lyy­siä. Täl­lai­sen hin­ta on kar­keas­ti noin 40 000 – 60 000 euroa, joten luul­ta­vas­ti tuo­hon ei aina­kaan minun bud­je­til­la ihan heti pääs­tä. Noin kymp­pi­ton­nil­la pää­see liik­keel­le Vicon:in kans­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä puhu­taan siis labo­ra­to­rio­käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si Jyväs­ky­län Yli­opis­tos­sa Lah­ti et al. (2018) ovat tut­ki­neet taka­kyy­kyn kine­ma­tiik­kaa Vicon-järjestelmällä.

Kuvaa­mi­sen plus­sat: tark­kaa dataa ja mah­dol­li­suus lisä­tä ana­lyy­siin liik­keet rotaa­tiot. Har­va lii­ke liik­kuu suo­raan ylös- tai alas­päin, joten vir­he­mar­gi­naa­lia muo­dos­tuu kai­kis­sa muis­sa mit­taus­ta­vois­sa, jos mit­tauk­sia ei teh­dä smith-laitteessa.

Hait­to­ja tuos­sa on muu­ta­mia. Esi­mer­kik­si mene­tel­män tark­kuus aiheut­taa myös ongel­mia. Mene­tel­mä mit­taa tan­gon siir­ty­mää myös hori­son­taa­li­ta­sos­sa. Tämä vai­kut­taa nopeu­den mit­taa­mi­seen ja teh­dä sii­tä haas­ta­vaa. Ana­lyy­sia ei voi teh­dä mit­taus­ti­lan­teen kans­sa samaa aikaan ja palau­te tulee jäl­ki­kä­teen. Val­men­ta­ja ja urhei­li­ja tar­vit­see yleen­sä palaut­teen välit­tö­mäs­ti, joten 3D kuvaa­mi­nen ei ole siis käy­tän­nöl­li­nen val­men­nus­ti­lan­tee­seen. Lisäk­si lait­teet pro­ses­soi­vat hyvin pal­jon dataa ja tämän takia alla tulee erit­täin suo­ri­tus­ky­kyi­nen tietokone.

Tut­ki­mus­a­se­tel­ma sii­tä, miten mita­taan tan­gon lii­ke­no­peut­ta eri­lai­sil­la tek­nii­koil­la. Täs­sä ase­tel­mas­sa oli muka­na kuusi kame­raa, kak­si puhe­lin­so­vel­lus­ta, kak­si T-Forcec mit­ta­ria ja kak­si Speed4Lift mittaria.

Lineaarisen asennon ja nopeuden sijaintianturi

Linear posi­tion trans­ducers (LPT) tai linear veloci­ty trans­ducers (LVT), eli var­maan suo­mek­si line­aa­ri­sen asen­non ja nopeu­den sijain­tian­tu­rit ovat val­men­ta­jal­le täl­lä het­kel­lä ehdot­to­mas­ti paras valin­ta. Näi­tä pide­tään ”alku­pe­räi­si­nä” VBT lait­tei­na. Nii­tä on ollut ole­mas­sa vuo­si­kym­me­nen ver­ran nii­den yksin­ker­tai­suu­den, käyt­tä­jä­läh­töi­syy­den ja datan nopean pro­ses­soin­nin takia. Tulok­set ovat välit­tö­mäs­tä näh­tä­vis­sä. Käy­tän­nös­sä nämä toi­mi­vat niin, että naru kiin­ni­te­tään esi­mer­kik­si tan­koon ja sit­ten toi­nen pää on kiin­ni mit­taus­lait­tees­sa. Kun tan­koa lii­ku­te­taan niin naru­kin liik­kuu, joka lii­kut­taa mit­taus­lait­tees­sa ole­vaa kelaa. Kelan pyö­ri­mi­sen nopeut­ta mit­taa enkoo­de­ri, joka mit­taa kelan rota­tio­naa­lis­ta siir­ty­mää ja aikaa. Tämän perus­teel­la pys­ty­tään hyvin simp­pe­lis­ti mää­rit­tä­mään line­aa­ri­nen nopeus. Hait­ta­puo­lia lait­teis­sa on, ettei­vät ne mit­taa hori­son­taa­lis­ta siir­ty­mää. Lähes kai­kis­sa liik­keis­sä on hori­son­taa­lis­ta lii­ket­tä ja har­va lii­ke kul­kee täy­sin pys­ty­suo­raan. Jos halu­aa tosi tark­ko­ja tulok­sia niin sit­ten kan­nat­taa käyt­tää pys­ty­suo­raa smith-lai­tet­ta, jos­sa pys­tyy teke­mään tan­gol­la vain ver­ti­kaa­lis­ta lii­ket­tä. Toi­saal­ta pie­ni hei­lun­ta vapaal­la tan­gol­la hait­taa mit­tauk­sen tark­kuut­ta hiu­kan, mut­ta käy­tän­nön val­men­nuk­ses­sa sil­lä ei ole juu­ri­kaan vai­ku­tus­ta. Mit­taus­lait­teis­ton hyö­ty­jä on lait­teen yksin­ker­tai­suus, help­po­käyt­töi­syys, tark­kuus ja datan väli­tön saa­ta­vuus. Lisäk­si sovel­luk­set ovat nyky­ään help­po­käyt­töi­siä ja käy­tän­nön­lä­hei­siä sekä lait­tei­den hin­nat ovat tul­leet vii­me vuo­si­na run­saas­ti alaspäin.

SPEED4LIFT lai­te käy­tös­sä lattiapunnerruksessa.

Kiihtyvyysanturit

Kiih­ty­vyy­san­tu­rei­ta löy­tyy nyky­päi­vä­nä mones­ta eri elekt­ro­ni­sis­ta lait­teis­ta. Esi­mer­kik­si kän­nyk­kä las­kee askel­te­si mää­rän kiih­ty­vyy­san­tu­ril­la. Näi­tä samo­ja siru­ja myy­dään nyt eril­li­sis­sä pak­kauk­sis­sa, joi­ta voi kiin­nit­tää tan­koon. Puhe­li­men ja sirun kans­sa voi mita­ta tan­gon tai urhei­li­jan lii­ke­no­peut­ta. Kiih­ty­vyyss­mit­ta­reis­sa on val­ta­van suu­ria vir­he­mar­gi­naa­le­ja ja nii­tä ei voi mil­lään taval­la suo­si­tel­la har­joit­te­lun moni­to­roi­mi­sek­si. Esi­mer­kik­si yksi tut­ki­mus arvioi (3) kiih­ty­vyy­san­tu­rit (Push:in ja Beast:in) kai­kis­ta epä­tar­kim­mik­si tavoik­si mita­ta tan­gon lii­ke­no­peut­ta. Saman tut­ki­muk­sen mukaan LPT ja LVT, kame­ra­ku­vaus­jär­jes­tel­mät sekä puhe­li­nappli­kaa­tot oli­vat tark­ko­ja nopeu­den mit­taa­mis­ta­po­ja rajoi­te­tus­sa line­aa­ri­ses­sa liik­kees­sä (smith lait­tees­sa). Kiih­ty­vyy­san­tu­rit todet­tiin tut­ki­muk­ses­sa epä­tar­koik­si ja nii­tä ei voi suo­si­tel­la. Myös muut (7) ovat toden­neet kiih­ty­vyy­san­tu­rit erit­täin epä­tar­koik­si var­sin­kin kevyem­mil­lä kuormilla.

Puhelinapplikaatiot

Lähes jokai­sen tas­kus­ta löy­tyy nyky­ään äly­pu­he­lin, joka mah­dol­lis­taa myös tan­gon lii­ke­no­peu­den mit­taa­mi­sen kame­ran avul­la. Appli­kaa­tiot, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän ovat edul­li­sia ja tark­kuu­del­taan kiih­ty­vyy­san­tu­rei­den ver­tai­sia. MyLift on esi­merk­ki täl­lai­ses­ta sovel­luk­ses­ta. Sovel­luk­sis­sa on osoi­tet­tu ole­van vie­lä todel­la iso­ja vir­he­mar­gi­naa­le­ja. Esi­mer­kik­si MyLift sovel­luk­sen vir­he­mar­gi­naa­li oli pahim­mil­laan > 0.10 m/s, SDC > 0.23 m/s (1). Tar­koit­taen sitä, että heit­to voi olla ensim­mäi­ses­sä mit­tauk­ses­sa noin 10 pro­sent­tia alas­päin ja toi­ses­sa mit­tauk­ses­sa 10 pro­sent­tia ylös­päin. Tämä tar­koit­tai­si 20 pro­sen­tin kehi­tys­tä tie­tys­sä ajas­sa, vaik­ka todel­li­suu­des­sa urhei­li­ja oli­si täy­sin samal­la tasol­la. Täl­lai­set vir­he­mar­gi­naa­lit mit­taus­lait­teis­sa voi­vat joh­taa vir­hear­vioin­tei­hin har­joit­te­lun suun­nit­te­lus­sa ja pahim­mil­laan ohja­ta toi­min­taa ihan vää­rään suun­taan. Toi­saal­ta sovel­luk­sen aikai­sem­pi ver­sio Power­Lift on osoi­tet­tu ole­van hyvin­kin tark­ka ja vir­he­mar­gi­naa­li on aika mini­maa­li­nen (0.008 ± 0.03 m · s−1) (4). Toi­saal­ta tut­ki­muk­ses­sa ver­tail­tiin appli­kaa­tio­ta vain yhteen LPT lait­tee­seen. Tar­kem­mat tulok­set sai­si, kun ver­tail­tai­siin use­aan eri mit­taus­lait­tee­seen. Ja iso­na huo­mio­na, että tut­ki­muk­sen teki sovel­luk­sen kehit­tä­jä, joka ei ihan vas­taa kaik­kia eet­ti­siä peri­aat­tei­ta. Hyö­dyt: todel­la hal­po­ja. Hai­tat: erit­täin epätarkkoja.

Tau­luk­ko 1: Yhteen­ve­dot eri mittausmenetelmistä. 

 Hyö­dytHai­tatEsi­merk­ki­tuot­teet
3D kuvaa­mi­nenTie­teel­li­ses­ti tarkin.Kal­lis ja ei käy­tän­nöl­li­nen. Laboratioriokäyttöön. Vicon, Dart­fish
2D kuvaa­mi­nenHal­pa ja helppo.Ei tark­ka ja sovel­luk­sia vie­lä todel­la vähän. MyLift, Power­Lift,
Linear position/velocity transducersTark­ka ja hin­nat ovat tippuneet.Jot­kut vaa­ti­vat kuu­kausi­li­sens­siä. Sovel­lus­ten tasot vaihtelevat.RepO­ne, GymAwa­re, Ten­do unit, T-Force, Muscle­lab, Speed4lifts, Chronojump. 
Kiih­ty­vyy­san­tu­ritErit­täin edullisia.Epä­tark­ko­ja.Beast, Push, Barsensei 

Fysiikkavalmennus.fi suosittelee GymAwarea:

Gymawa­re on todet­tu tie­teel­li­sen tar­kak­si ja vain alle 40% 1RM kuor­mis­ta saat­taa tul­la pien­tä heit­toa (2). Lisäk­si GymAwaw­ren sovel­lus on todel­la hyvä ja käyt­tö­liit­ty­mä vai­va­ton. Esi­mer­kik­si jouk­ku­eel­le saa hel­pos­ti käyt­töön lea­der boar­din, jos­sa näkee kuka tuot­taa par­haim­man nopeu­den. Iso mii­nus sii­tä, että ohjel­mis­to pel­käs­tään Applel­le. Myös muut LPT lait­teet tark­ko­ja, esi­mer­kik­si T-force, Ten­do ja Muscle­lab (1, 7). Uusis­ta lait­teis­ta erit­täin lupaa­via ovat RepO­ne ja Speed4Lifts. Kum­mat­kin mak­sa­vat alle 400 euroa ja vai­kut­ta­vat ole­van vali­de­ja lait­tei­ta. Odo­te­taan vie­lä tut­ki­mus­tu­lok­sia uusis­ta hal­vem­man hin­ta­luo­kan lait­teis­ta. Kaik­ki kiih­ty­vyy­san­tu­rin ovat aika­lail­la kuraa ja nii­tä ei kan­na­ta ostaa.

Mik­si itse olen osta­nut Ten­don? Gymawa­re oli­si paras, mut­ta en käy­tä Applea niin olis pitä­nyt ostaa table­tit ja muut vas­taa­vat vekot­ti­met vie­lä lait­teen lisäk­si. Lisäk­si en tyk­kää sii­tä, että pitää mak­saa vuo­si­mak­su, jos halu­aa hal­li­ta useam­pia jouk­kuei­ta. Ten­do on tosi edul­li­nen laa­tun­sa näh­den. Itse ostin Blue­tooth pai­non­nos­to­ver­sion joka oli muis­taak­se­ni 1250 euroa. 1000 eurol­la oli­si saa­nut lait­teen ilman pudo­tus­suo­jaa. Lai­te antaa tar­kas­ti ja nopeas­ti tar­vit­ta­van datan. Hait­to­ja lait­tees­sa on sovel­luk­sen yksin­ker­tai­suus, joka ei mah­dol­lis­ta hir­veäs­ti temp­pu­ja. Lisäk­si Ten­do on aika iso ja pai­na­va, min­kä olen huo­man­nut vai­kut­ta­van käyt­tö­ko­ke­muk­seen. Nyt ostai­sin pie­nem­män, jota jak­sai­si aina kan­taa muka­na pit­kin kyliä.

Mus­ta hevonen:

Puhe­li­nappli­kaa­tiot. Edul­li­sia ja help­po­ja. MyLift data ris­ti­rii­tais­ta ja luul­ta­vas­ti sovel­luk­ses­sa vie­lä iso­ja vir­he­mar­gi­naa­le­ja­kin (1,4). Ja pak­ko vie­lä lisä­tä, että toi­sen tut­ki­muk­sen, mis­sä sovel­lus osoi­tet­tiin tar­kak­si, teki sovel­luk­sen kehit­tä­jä, joten tulok­sia voi hiu­kan kysee­na­lais­taa­kin. Mui­ta heik­kouk­sia tuos­sa on, että vaa­tii urhei­li­jan lii­ke­laa­juu­den mit­taa­mis­ta ennen kuvaa­mis­ta. Tääl­tä sovel­luk­sen saa esi­mer­kik­si noin 15 dol­la­ril­la. Puhe­lin­ten kame­rat ja eri­lai­set trac­king-omi­nai­suu­det mah­dol­lis­tai­si­vat jo nyt laa­duk­kaan ja tar­kan sovel­luk­sen luo­mis­ta, joten odo­te­taan uusia avauk­sia tulevaisuudessa.

Vie­lä lopuk­si lis­tat­tu­na suu­rin osa täl­lä het­kel­lä mark­ki­noil­la ole­vis­ta laitteista:

Tau­luk­ko 2: Lähes kaik­ki LPT ja kiih­ty­vyy­san­tu­ri­tek­niik­kaa hyö­dyn­tä­vät lait­teet lis­tat­tu­na. Täs­tä lis­tas­ta on help­po vali­ta itsel­le suo­sik­ki. Hin­toi­hin tulee usein pääl­le vie­lä kuljetusmaksut.

LAI­TETEK­NIIK­KALisä­tie­dot:HIN­TA (usd)+/-
Speed4LiftsLPThttps://shop.eu.vitruve.fit/397,00+ Edul­li­nen ja tark­ka
- ohjel­mis­tos­ta ei mitään tietoa
Rep OneLPThttps://reponestrength.com/399,00+ Edul­li­nen ja tark­ka
- ohjel­mis­tos­ta ei mitään tietoa
GymAwa­reLPThttps://gymaware.com/products/läh­tö­hin­ta 2060+ Pys­tyy huol­ta­maan ja kor­jai­le­maan, kes­tä­vä, moni­puo­li­sia omi­nai­suuk­sia kuten: Lea­der board, toi­mii kuin junan ves­sa
- kal­lis, vuosilisenssi.
Ten­do UnitLPThttps://www.tendosport.com/900+ Tie­teel­li­ses­ti osoi­tet­tu tar­kak­si, suh­teel­li­sen edul­li­nen
- iso ja pai­na­va, ohjel­mis­to ”kan­kea”.
T-forceLPThttp://www.tforcesystem.com/TF_english.html?!+ Käy­tet­ty run­saas­ti eri tut­ki­muk­sis­sa väli­nee­nä. Lue lisää tääl­tä. Tai­taa olla ainoa lai­te, joka ennus­taa 1RM:n suh­teel­li­sen tar­kas­ti sub­mak­si­maa­li­ses­ta kuor­mas­ta. Näyt­tää myös välit­tö­män nopeu­den vähen­ty­mi­sen edel­li­seen sar­jaan ver­rat­tu­na.
- net­ti­si­vut aika alkeel­li­set (kat­so itse :D), en ole var­ma onko ohjel­mis­toa englanniksi
Mucle­labLPThttps://www.musclelabsystem.com/products/?!+ Erit­täin hyvä lai­te, mut­ta vaa­tii jär­jes­tel­män toi­miak­seen. Enem­män tar­koi­tet­tu orga­ni­saa­tio­käyt­töön ja myy­vät mie­lel­lään isom­man pake­tin kerrallaan. 
Chro­no­jumpLPThttps://chronojump.org/product-category/encoder/496,90 ЄOsaat­ko koo­dail­la? Jos osaat niin osta ehdot­to­mas­ti tämä. Tark­ka ja erit­täin hyvä lai­te. Chro­no­jum­pin kaik­ki lait­teet perus­tu­vat samal­le ideal­le, että lait­teet ovat hyviä ja edul­li­sia, mut­ta val­mis­ta ohjel­mis­toa ei ole. Eli itse pitää vähän osa­ta koo­dail­la. Raa­kaa dataa tulee kyl­lä hyvin.
FLEX (gymawa­re)Opti­nenhttps://www.flexstronger.com/495,00+ GymAwa­ren lai­te, luo­tet­ta­va teki­jä. Mit­taa mat­kan opti­ses­ti, mut­ta vaa­tii hei­jas­tia­ma­ton toi­miak­seen. Poten­ti­aa­li­ses­ti tark­ka tapa mita­ta tan­gon lii­ke­no­peut­ta.
- Kiin­ni­te­tään tan­gon pää­hän. Jos halu­aa lait­taa lisää tai vähem­män pai­noa niin pitää irrot­taa tan­gos­ta. Kal­lis kiihtyvyysanturiksi.
Beast sen­sorKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://www.thisisbeast.com/en/beast-athletes279 Є+ hal­pa, hyvä sovel­lus
- Val­men­ta­ja­pak­kaus 449 Є. Tämän tar­vit­see, jos halu­aa har­joi­tus­ryh­mä­tau­lu­koi­ta ym.
Bar Sen­seiKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://assess2perform.com/collections/frontpage375+ Kiin­ni­te­tään tan­goon. Mah­dol­lis­taa pai­no­jen vaih­ta­mi­sen ilman lait­teen irroit­ta­mis­ta.
- Kiih­ty­vyy­san­tu­ri
PushKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://www.trainwithpush.com/499+ Sisäl­tää vyön ja hiha­ko­te­lon, jot­ta lait­teel­la voi­daan mita­ta myös hyp­py­kor­keut­ta ja kehon­pai­no­liik­kei­den nopeut­ta.
- Ei tarkka
Vmax­proKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://vmaxpro.de/vmaxpro-trainer/329+ Sovel­luk­ses­sa laa­jat omi­nai­suu­det; mm. tan­gon lii­ke­ra­dan mer­kin­tä. Saa tan­koon kiin­ni. Pai­no­jen vaih­to help­poa.
- Sovel­lus vain Apple tuot­teil­le. Val­men­ta­jal­le oma sovel­lus, joka on mak­sul­li­nen (30 dol­la­ria kuukaudessa). 

Läh­teet:

  1. Martí­nez-Cava, A., Hernán­dez-Bel­mon­te, A., Cou­rel-Ibáñez, J., Morán-Navar­ro, R., Gonzá­lez-Badil­lo, J. J., & Pal­larés, J. G. (2020). Relia­bi­li­ty of tech­no­lo­gies to mea­su­re the bar­bell veloci­ty: Implica­tions for moni­to­ring resis­tance trai­ning. PloS one15(6), e0232465. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0232465
  2. Oran­ge, S., Metcal­fe, J., Mars­hall, P., Vince, R., Mad­den, L. & Lie­feith, A. (2018). Test-Retest Relia­bi­li­ty of a Com­mercial Linear Posi­tion Trans­ducer (GymAwa­re Power­Tool) to Mea­su­re Veloci­ty and Power in the Back Squat and Bench Press. Jour­nal of Strength and Con­di­tio­ning Research. 34. 1. 10.1519/JSC.0000000000002715.
  3. Pérez Cas­til­la, A., Pie­po­li, A., Del­ga­do, G. & Gar­ri­do, G. & García, R. (2019). Relia­bi­li­ty and Concur­rent Vali­di­ty of Seven Com­mercial­ly Avai­lable Devices for the Assess­ment of Move­ment Veloci­ty at Dif­fe­rent Inten­si­ties During the Bench Press. The Jour­nal of Strength and Con­di­tio­ning Research. 33. 10.1519/JSC.0000000000003118.
  4. Bal­sa­lobre-Fernán­dez, C., Marc­han­te, D., Muñoz López, M. & Saiz, S. (2017). Vali­di­ty and relia­bi­li­ty of a novel iPho­ne app for the mea­su­re­ment of bar­bell veloci­ty and 1-RM on the bench-press exerci­se. Jour­nal of Sports Sciences. 36. 10.1080/02640414.2017.1280610.
  5. Lorenzet­ti, S., Lam­par­ter, T. & Lut­hy F. (2017) Vali­di­ty and relia­bi­li­ty of simple ¨ mea­su­re­ment device to assess the veloci­ty of the bar­bell during squats. BMC Res Notes 10: 707.
  6. Weakley. J., Wil­son, K., Till, K., Read, D., Dar­rall-Jones, J., Roe, G., et al. (2017) Visual feed­back atte­nua­tes mean concent­ric bar­bell veloci­ty loss, and impro­ves moti­va­tion, com­pe­ti­ti­ve­ness, and percei­ved workload in male ado­lescent ath­le­tes. J Strength Cond Res. Epub ahead of print.
  7. Bany­ard, H., Nosa­ka, K., Sato, K. & Haff, G. (20179 Vali­di­ty of various met­hods for deter­mi­ning veloci­ty, force, and power in the back squat. Int J Sports Phy­siol Per­form 12: 1170–1176.
Pikajuoksijan voimaharjoittelu – osa 1 teoria

Pikajuoksijan voimaharjoittelu – osa 1 teoria

Tii­vis­tel­mä tekstistä:

  • Perin­tei­nen hidas voi­ma­har­joit­te­lu ei aiheu­ta pika­juok­si­jaa kehit­tä­viä adaptaatioita
  • Lon­kan ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le voi­ma­har­joit­te­lua nopeal­la voimantuotolla
  • Rei­den ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le har­joit­te­lus­sa tulee kes­kit­tyä taas kor­keam­paan voi­man­tuot­to­ky­kyyn, kos­ka juok­sus­sa pol­ven alu­een lihak­set mah­dol­lis­ta­vat kor­kean juok­su­no­peu­den vas­taa­not­ta­mal­la suu­ria voi­mia eksentrisesti.
  • Nilk­ka vas­taa suu­rel­ta osin kon­tak­ti­vai­heen voi­man­tuo­tos­ta. Nil­kan vah­vis­ta­mi­nen pika­juok­sun omai­sil­la har­joit­teil­la on tärkeää.
  • Käy­tän­nös­sä: samas­sa har­joi­tuk­ses­sa ensik­si kor­kean nopeu­den liik­kei­tä lon­kan alu­eel­la ja tämän jäl­keen eksent­ris­tä har­joit­te­lua pol­ven alu­een lihaksille.

”Voi­ma­har­joit­te­lu tekee hitaak­si” - on suh­teel­li­sen ylei­ses­ti kuul­tu lausah­dus. Nyky­ään tämä myyt­ti on jo onnek­si puret­tu ja voi­ma­har­joit­te­lua käy­te­tään enem­män myös nopeu­den kehit­tä­mi­ses­sä, mut­ta mikä on oikea mää­rä ja tapa käyt­tää voi­ma­har­joit­te­lua, jos tavoit­tee­na on mak­si­maa­li­sen nopeu­den kehit­tä­mi­nen, eikä pel­käs­tään alku­kiih­dyt­tä­mi­sen parantaminen?

Pika­juok­si­jan, eli 100–200 met­rin juok­si­jan, voi­ma­har­joit­te­lu ei ole niin yksin­ker­tais­ta kuin sen voi­si kuvi­tel­la ole­van. Voi­ma­har­joit­te­lu kehit­tää lähes suo­raan räjäh­tä­väm­män star­tin ja parem­man kiih­dy­tyk­sen, mut­ta entä voi­ko voi­ma­har­joit­te­lul­la vai­kut­taa mak­si­mi­juok­su­vai­hee­seen ja maksimijuoksunopeuteen?

Pika­juok­su ja voi­man eri lajit

Juok­su voi­daan jakaa kar­keas­ti kiih­dyt­tä­mi­seen ja mak­si­mi­juok­su­vai­hee­seen. Mones­sa tut­ki­muk­ses­sa on löy­det­ty voi­ma­har­joit­te­lun ja kiih­dyt­tä­mi­sen yhteys, mut­ta voi­ma­har­joit­te­lun yhteys mak­si­mi­juok­su­vai­hee­seen on aiheut­ta­nut ris­ti­rii­tai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia (esim. Wil­son et al., 1993).

Pika­juok­si­ja tar­vit­see pää­asias­sa nopeus­voi­maa. Nopeus­voi­man voi mää­ri­tel­lä her­mo­li­has­jär­jes­tel­män kyvyk­si tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon voi­maa lyhyim­mäs­sä mah­dol­li­sim­mas­sa ajas­sa (Poliquin & Pat­ter­son, 1989).  Pika­juok­sus­sa nopeus­voi­ma­suo­ri­tus­ky­kyä voi paran­taa kehit­tä­mäl­lä voi­man­tuot­to­no­peut­ta, mak­si­mi­voi­ma­ta­so­ja tai kum­paa­kin samaan aikaan. Pika­juok­si­ja tar­vit­see siis tie­tyn ver­ran mak­si­mi­voi­maa­kin. Mak­si­mi­voi­maa kehit­tääk­seen voi olla jär­ke­vä jos­sain mää­rin kehit­tää myös perus­voi­maa ja ken­ties lihas­ten kokoa. Lisäk­si tar­vi­taan nopeus­voi­man koh­dal­la eri­lai­sia omi­nai­suuk­sia, kuten:

  • Läh­tö­voi­maa
  • Räjäh­tä­vää voimaa
  • Reak­tii­vis­ta voimaa

Läh­tö­voi­ma tar­koit­taa voi­man tuot­ta­mis­ta staat­ti­ses­ta asen­nos­ta ja kehon­pai­nom­me iner­tian ylit­tä­mis­tä. Tätä tar­vi­taan eri­tyi­ses­ti ensim­mäi­ses­sä aske­lees­sa. Onkin hyvin loo­gis­ta, että voi­ma­har­joit­te­lu kehit­tää juu­ri ensim­mäi­siä aske­lia huomattavasti.

Räjäh­tä­vä voi­ma taas on kykyä jat­ku­vas­ti kas­vat­taa voi­maa aikayk­sik­kö koh­den, kun lii­ke on jo aloi­tet­tu. Reak­tii­vi­nen voi­ma tar­koit­taa taas kehon kykyä vaih­taa nopeas­ti eksent­ri­ses­tä supis­tuk­ses­ta kon­sent­ri­seen supis­tuk­seen. Täs­sä kyvys­sä koros­tuu eri­tyi­ses­ti her­mo­li­has­jär­jes­tel­män kyky mak­si­moi­da veny­mis-lyhe­ne­mis-syklus. Reak­tii­vi­nen voi­ma kehit­tyy myös, kun lihak­sen jäyk­kyys lisään­tyy ja elas­ti­set omi­nai­suu­det kehit­ty­vät. (Bosch & Klomp, 2005; Siff, 2003; Poliquin & Pat­ter­son, 1989.) Har­joi­tuk­sel­li­ses­ti voim­me vie­lä jakaa edel­lä mai­ni­tut voi­mat eksent­ri­siin, kon­sent­ri­siin ja iso­met­ri­siin komponentteihin.

Kuva 1: Juok­sus­sa rasit­tu­vat eri­tyi­ses­ti poh­keet, taka­rei­det, paka­rat ja selän ojen­ta­jat. Lisäk­si vat­sa­li­hak­set ja olka­päät teke­vät kovas­ti töi­tä juok­sun ryt­mi­tyk­sen ja asen­non hal­lin­nan kans­sa. Juok­sun kon­tak­ti­vai­hees­sa eri­tyi­ses­ti poh­je­li­has tekee kovas­ti töi­tä (Čoh et al., 2016)

Läh­dös­sä tar­vi­taan kon­sent­ris­ta voi­man­tuot­toa – mak­si­mi­juok­su­vai­hees­sa reak­tii­vis­ta voimaa

Mak­si­maa­li­sel­la voi­mal­la ja 10 m sekä 30 m juok­sua­joil­la ei ole mer­kit­se­vää yhteyt­tä, mut­ta kun yhtä­löön lisä­tään juok­si­jan kehon­pai­no, niin löy­de­tään tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä yhteys (Baker et al., 1999; Cro­nin et al., 2007). Bake­rin ja kump­pa­nei­den tut­ki­muk­ses­sa myös huo­mat­tiin, että 10 m tulos oli yhtey­des­sä suh­teel­li­seen voi­man­tuot­toon ja kon­sent­ri­seen voi­man­tuot­to kykyi­hin. Läh­dös­sä kon­sent­ri­sen voi­man kehit­tä­mi­ses­tä on hyö­tyä, kos­ka mer­kit­se­vää veny­mis­ly­he­ne­mis-syklus­ta ei tapah­du. Lisäk­si läh­dös­sä kon­tak­tiai­ka on suu­rem­pi kuin juok­sun muis­sa vai­heis­sa ja tämä mah­dol­lis­taa suu­rem­man voi­man hyö­dyn­tä­mi­sen askel­kon­tak­tin aika­na (tau­luk­ko 1).

TAU­LUK­KO 1: Kes­kiar­vol­li­set kine­maat­ti­set muut­tu­jat 100 met­rin juok­sus­sa hyvin har­joi­tel­leil­la pika­juok­si­joil­la (Cun­ha et al., 2002).

Juok­sun vaiheNopeus (m/s)Askel­pi­tuus (m)Askel­fre­kvens­si (Hz)Kon­tak­tiai­ka (s)Len­toai­ka (s)
Kiih­dy­tys9,804,162,360,100,12
Mak­si­mi­juok­su­vai­he10,464,482,340,080,13
Yllä­pi­to9,854,362,260,100,13

Mak­si­maa­li­nen juok­su taas yhdis­te­tään pys­tym­pään juok­sua­sen­toon, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on mak­si­moi­da askel­pi­tuus, askel­fre­kvens­si ja mini­moi­da kon­tak­tiai­ka. Tämä pys­tym­pi juok­sua­sen­to joh­taa suu­rem­piin veri­kaa­li­siin ja jar­rut­ta­viin voi­miin ver­rat­tu­na kiih­dy­tys­vai­hee­seen (kuva 2). Nämä voi­mat tuot­ta­vat suu­ria veny­tys­voi­mia lihak­siin ja näin luo­vat isom­man tar­peen veny­mis­ly­he­ne­mis kyvyil­le lihak­sis­sa. Jot­ta näi­tä voi­mia voi­daan hyö­dyn­tää mak­si­maa­li­ses­ti, tulee kehit­tää elastista/reaktiivista voi­maa. Lihak­sen kyky kont­rol­loi­da suu­ria voi­mia eksent­ri­sis­sä tai iso­met­ri­sis­sä supis­tuk­sis­sa on äärim­mäi­sen tär­keä har­joi­tet­ta­va omi­nai­suus. Ilman sitä reak­tii­vi­nen voi­ma ei voi kehittyä.

Kuva 2: Kon­tak­ti­vai­hees­sa ver­ti­kaa­li­voi­mat koros­tu­vat (Čoh et al., 2016).

Voi­ma­har­joit­te­lu ensik­si ja sit­ten nopeus - ajat­te­lu romukoppaan

Pika­juok­si­jat teke­vät yleen­sä voi­ma­har­joit­te­lus­saan kai­kil­le lihak­sil­le saman­lais­ta voi­maa. Tämä ei tuo­ta opti­maa­li­sin­ta lop­pu­tu­los­ta ja saat­taa jopa hidas­taa koke­nei­ta urhei­li­joi­ta. Pika­juok­si­jan voi­ma­har­joit­te­lun perio­di­saa­tio perus­tuu vää­ril­le olet­ta­muk­sil­le. Perin­tei­ses­ti ensik­si voi­ma­har­joit­te­lul­la nos­te­taan mak­si­mi­voi­ma­re­ser­viä. Tämän jäl­keen teh­dään voi­ma­har­joit­te­lua lyhyil­lä voi­man­tuot­toa­joil­la. Tavoit­tee­na saa­da kas­va­nut mak­si­mi­voi­ma­re­ser­vi käyt­töön jäl­kim­mäi­sel­lä jak­sol­la (kuva 3). Tämä ei ole teho­kas tapa koke­neel­le urheilijalle.

Kuva 3: Perin­tei­sen perio­di­saa­tion mukaan on ensik­si tar­koi­tus ope­tel­la tuot­ta­maan pal­jon voi­maa. Tämän jäl­keen yri­te­tään tuot­taa samaa voi­maa kor­keal­la nopeu­del­la, eli teh­dään enem­män spe­si­fiä voi­ma­har­joit­te­lua ja yri­te­tään saa­da voi­ma siir­ty­mään lajiin. Täl­löin perin­tei­sen voi­ma­har­joit­te­lun osuus pienenee.

Tar­vi­taan­ko perin­teis­tä hidas­ta voi­ma­har­joit­te­lua ollenkaan?

Aja­tus sii­tä, että voi­ma­har­joit­te­lu tuot­taa poh­jan, jot­ta nopeut­ta voi­daan kehit­tää, on vää­ris­ty­nyt. Vält­tä­mät­tä täl­lais­ta yleis­tä voi­ma­har­joit­te­lu­jak­soa ei tar­vi­ta ollen­kaan. Tämä joh­tuu sii­tä, että kova voi­ma­har­joit­te­lu tuot­taa kol­men­lais­ta tär­ke­ää adaptaatiota:

  1. Moto­ri­sen yksi­kön rek­ry­toin­ti paranee
  2. Late­raa­li­sen voi­man siir­ty­mi­nen paranee
  3. Lihas kas­vaa, eli tapah­tuu hypertrofiaa

Nämä adap­taa­tiot eivät ole tär­kei­tä pika­juok­sun kan­nal­ta ja tar­vit­ta­vat adap­taa­tiot voi­daan saa­vut­taa muul­la­kin taval­la kuin perin­tei­sel­lä hitaal­la voimaharjoittelulla.

Ensim­mäi­sen adap­taa­tion, eli moto­ri­sen yksi­kön rek­ry­toi­mis­ta voi­daan kehit­tää myös kor­keil­la voi­man­tuot­to­no­peuk­sil­la (Beh­rens et al., 2015). Sen kehit­tä­mi­seen ei tar­vi­ta vält­tä­mät­tä ollen­kaan perin­teis­tä voi­ma­har­joit­te­lua. Toi­sen adap­taa­tion, eli paran­tu­neen late­raa­li­sen voi­man­tuo­ton siir­ty­mi­nen ei paran­na nope­aa voi­man­tuot­toa, joten sekään ei ole tär­keä pika­juok­sun kan­nal­ta (Ers­ki­ne et al., 2011).

Kol­man­nel­la adap­taa­tiol­la, eli hypert­ro­fial­la on mer­ki­tyk­sen­sä nope­aan voi­man­tuot­toon, mut­ta sii­hen liit­tyy muu­ta­ma poh­dit­ta­va asia. Ensin­nä­kin hypert­ro­fi­nen har­joit­te­lu joh­taa yleen­sä nopeim­man IIX lihas­tyy­pin muut­tu­mi­sek­si IIA lihas­so­luk­si. IIA on hitaam­pi lihas­so­lu, joten tämä ei ole halut­ta­vaa pika­juok­si­jal­la. (Widrick et al., 2002.)

Toi­sek­si hypert­ro­fi­nen har­joit­te­lu joh­taa lihak­sen­kas­vuun ja näin sisäi­sen vipu­var­ren kas­vuun, joka aiheut­taa sen, että lihas­so­lu­jen pitää supis­tua vie­lä nopeam­min, jot­ta saa­vu­te­taan sama vipu­var­ren kul­ma­no­peus (Naga­no & Komu­ra, 2003). Tämä joh­tuu sii­tä, että lihak­sen sisäi­sen vipu­var­ren kas­vaes­sa pitää lihas­so­lu­jen supis­tua pidem­mäl­le saa­vut­taak­seen saman nive­len lii­ke­laa­juu­den ja ottaak­seen kiin­ni tämän pidem­män mat­kan tulee lihas­so­lu­jen supis­tua nopeam­min saa­vut­taak­seen saman nivelkulmanopeuden.

Kol­man­nek­si kudok­sen iner­tia kas­vaa, kun lihas­mas­sa lisään­tyy, mikä joh­taa tie­ten­kin hidas­tu­nee­seen nopeu­teen (Ross & Wake­linf, 2016).

Vii­mei­sek­si kova voi­ma­har­joit­te­lu joh­taa lisään­ty­nee­seen anta­go­nis­tien (vas­ta­vai­kut­ta­ja­li­has­ten) koak­ti­vaa­tion nive­lis­sä nopeis­sa liik­keis­sä. Tämä voi hidas­taa juok­su­no­peut­ta. (Januse­vicius et al., 2017.) Tämä joh­tuu luul­ta­vas­ti sii­tä, että keho yrit­tää suo­jel­la isom­paa lihas­ta vau­rioil­ta akti­voi­mal­la vas­ta­vai­kut­ta­ja­li­has­ta, mikä hidas­taa pää­vai­kut­ta­ja­li­hak­sen supis­tu­mis­no­peut­ta. Kovan voi­ma­har­joit­te­lun on näy­tet­ty vähen­tä­vän mak­si­maa­lis­ta nopeut­ta (Colyer et al., 2018) mm. edel­lä mai­nit­tu­jen seik­ko­jen takia, mut­ta myös voi­ma­har­joit­te­lun aiheut­ta­man väsy­myk­sen takia.

Jos­kus hypert­ro­fial­la on paik­kan­sa isom­paa koko­nai­suut­ta raken­taes­sa, mut­ta eivät­kö nopeat liik­keet aiheut­tai­si hypert­ro­fi­sia adap­taa­tioi­ta, jos ne oli­si­vat elin­tär­kei­tä nopeal­la liik­keel­le? Näin ei ikä­vä kyl­lä ole ja sen takia hypert­ro­fis­ta har­joit­te­lua pika­juok­si­jal­le tulee pun­ni­ta tarkkaan.

Vie­lä lisäyk­se­nä, että etu- ja taka­rei­sil­le on pys­tyt­ty saa­maan lisää eksent­ris­tä voi­maa ilman kovaa perin­teis­tä voi­ma­har­joit­te­lua pel­käs­tään teke­mäl­lä eksent­ris­tä voi­ma­har­joit­te­lua (Reich et al., 2000). Nämä adap­taa­tiot ovat luul­ta­vim­min joh­tu­neet titi­nin ja kol­la­gee­nin adap­toi­tu­mi­ses­ta lihak­sen sisällä.

Aloit­te­li­joil­le toi­mii perin­tei­nen voi­ma­har­joit­te­lu – koke­neil­le ei

Perin­tei­nen voi­ma­har­joit­te­lu paran­taa volun­taa­ris­ta akti­voin­ti­ky­kyä, min­kä kehit­tä­mi­nen paran­taa voi­man­tuot­to­no­peut­ta ja mak­si­mi­voi­maa. Yleen­sä aloit­te­li­joil­la ei ole kykyä akti­voi­da kaik­kia lihas­so­lu­ja, joi­ta he kont­rol­loi­vat. Voi­ma­har­joit­te­lun jäl­keen tämä kyky para­nee ja lisää moto­ri­sia yksi­köi­tä tulee saa­ta­vil­le. Tämä paran­taa mak­si­mi­voi­maa ja voi­man­tuot­to­ky­kyä. Mut­ta koke­neil­la har­joit­te­li­joil­la tätä adap­taa­tioi­ta ei enää saa­vu­te­ta ja volun­taa­ri­sen akti­voin­ti­ky­vyn paran­ta­mi­nen on erit­täin han­ka­laa. (Huc­teau et al., 2020.)

Voi­ma­har­joit­te­lu paran­taa rei­sien eksent­ris­tä voi­maa ja lon­kan ojen­ta­jien voi­maa myös kor­keil­la nopeuk­sil­la, vaik­ka­kin ei yhtä pal­jon kuin pelk­kä nopea voi­man­tuot­to­har­joit­te­lu. Voi­ma­har­joit­te­lun teho pie­ne­nee, kun urhei­li­ja saa­vut­taa riit­tä­vän voi­ma­ta­son tai mak­si­maa­li­sen kon­sent­ri­sen supis­tu­mis­no­peu­den. Lisäk­si voi­ma­har­joit­te­lu saat­taa kään­tyä itse­ään vas­taan, jos kehon­pai­non on lisään­nyt­tä­vä, jot­ta lihas­mas­sa lisään­tyi­si. Näi­tä ongel­mia ei koh­da­ta heti aluk­si ja sen takia voi­ma­har­joit­te­lu on aluk­si teho­kas­ta. Koke­neem­pien urhei­li­joi­den tulee miet­tiä mui­ta vaihtoehtoja.

Min­kä­lais­ta voi­ma­har­joit­te­lun pitäi­si sit­ten olla pikajuoksijalle?

Pika­juok­si­jan kan­nat­taa kes­kit­tyä elas­ti­sen voi­man kehit­tä­mi­seen. Elas­ti­nen voi­ma tar­koit­taa kudos­ten kykyä imeä, varas­toi­da ja vapaut­taa ener­gi­aa. Mitä enem­män ener­gi­aa nämä kudok­set vapaut­ta­vat, sitä nopeam­min ja tehok­kaam­min juok­si­ja kii­tää radal­la. Elas­ti­nen ener­gia tuo­te­taan jän­teel­lä. Esi­mer­kik­si poh­je­li­has ei veny juok­sus­sa eksent­ri­ses­sä vai­hees­sa, vaan lihas pysyy saman pitui­se­na (tekee iso­met­ris­tä työ­tä) ja jän­ne venyy, mut­ta koko lihas­jän­ne­komplek­si kas­vaa. Jän­teet ovat kuin jousia ja veny­tet­täes­sä ne kim­mah­ta­vat nopeas­ti takai­sin lepo­pi­tuu­teen­sa. Jän­teet tuot­ta­vat siis pal­jon yli­mää­räis­tä nope­aa voi­maa. Jän­teet eivät tar­vit­se hap­pea ja eivät­kä väsy. Jän­tei­den ja elas­tis­ten omi­nai­suuk­sien kehit­tä­mi­nen oli­si tär­keä olla muka­na kai­kes­sa tekemisessä.

Voi­ma­har­joit­te­lus­sa lihak­sia tuli­si kehit­tää pika­juok­sun tar­pei­den mukaan. Tuki­vai­hees­sa, eli toi­sen jalan olles­sa maas­sa, nilk­ka vas­taa suu­rim­mal­ta osal­ta voi­man­tuo­tos­ta. Nil­kan ja nilk­kaa lii­kut­ta­vien lihas­ten voi­ma­har­joit­te­lu on erit­täin tär­ke­ää. Jalan hei­lah­dus­vai­hees­sa eni­ten voi­maa tuot­taa taas lan­tion alu­een lihak­set. Eni­ten voi­maa ime­vät pol­ven alu­een lihak­set: taka- ja etu­rei­si. Juok­su­no­peu­den lisään­tyes­sä kyky tuot­taa ja ottaa vas­taan voi­mia eri­tyi­ses­ti lan­tion alu­eel­la tulee progres­sii­vi­ses­ti tär­keäm­mäk­si (Kuva 4).

Paka­roi­hin, lähen­tä­jiin, taka­rei­siin ja lon­kan kou­kis­ta­jiin tar­vi­taan nope­aa voi­man­tuot­toa eri­tyi­ses­ti hei­lah­dus­vai­hees­sa! Etu­rei­det ja taka­rei­det taas ime­vät eni­ten voi­maa ja toi­mi­vat tär­kei­nä teki­jöi­nä tuki­vai­hees­sa. Tär­keim­mät lihak­set tuki­vai­hees­sa ovat soleus ja gastroc­ne­mius sekä eri­tyi­ses­ti lii­ke­suun­ta­na nil­kan plan­taa­riflek­sio. (Schac­he et al., 2011.) Huo­mio­na kui­ten­kin, ettei voi­man­tuot­to tuki­vai­hees­sa ole yhtey­des­sä juok­su­no­peu­den kans­sa. Se toi­mii juok­su­no­peu­den mah­dol­lis­ta­va­na tekijänä.

Joten tar­vi­taan nope­aa voi­man­tuot­toa lon­kan ojen­ta­jiin ja kou­kis­ta­jiin sekä eksent­ris­tä voi­maa pol­vien ojen­ta­jien ja kou­kis­ta­jien, jot­ta ne voi­vat imeä voimia!

  • Hei­lau­tus­vai­hees­sa nopea supis­tu­mis­no­peus, kor­kea nopeus --> nopean voi­man­tuo­ton har­joit­te­lua lon­kan alueelle!
  • Kun taas etu­rei­det hei­lau­tus­vai­hees­sa ime­vät voi­maa nii­den lihas­pi­tuus kas­vaa! Täl­löin nopeu­del­la ei ole väliä vaan voi­man­tuot­to­ky­vyl­lä. (Askling et al., 2003.)

Voi­ma­har­joit­te­lua tuli­si teh­dä siis lon­kan ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le kor­keil­la nopeuk­sil­la. Rei­den ojen­ta­jil­le ja kou­kis­ta­jil­le taas kor­keam­paa voi­man­tuot­toa, kun nii­den pituus kas­vaa. Tämä joh­tuu sii­tä, että nii­den tär­kein teh­tä­vä juok­sun aika­na on ottaa vas­taan iso­ja voi­mia. Käy­tän­nös­sä tämä voi­si tar­koit­taa sitä, että samas­sa har­joi­tuk­ses­sa teh­täi­siin ensik­si kor­kean nopeu­den liik­kei­tä lon­kan alu­eel­la ja tämän jäl­keen eksent­ris­tä har­joit­te­lua pol­ven alu­een lihaksille.

Kor­kean nopeu­den voi­ma­har­joit­te­lu paran­taa kor­kean nopeu­den voi­maa pal­jon enem­män kuin ras­kas perin­tei­nen voi­ma­har­joit­te­lu ja eksent­ri­nen har­joit­te­lu paran­taa eksent­ris­tä voi­maa pal­jon enem­män kuin perin­tei­nen voi­ma­har­joit­te­lu. Tämän takia spe­si­fim­män har­joit­te­lun raken­ta­mi­nen on pal­jon tehok­kaam­paa kuin perin­tei­sen voi­ma­har­joit­te­lu teke­mi­nen. Kor­kean voi­man ja kor­kean nopeu­den perio­di­soin­ti peräk­käin ei ole jär­ke­vää pika­juok­sus­sa, kos­ka eri lihak­set tar­vit­se­vat eri­lais­ta voi­man­tuot­to­ky­kyä. Nii­tä voi ja kan­nat­taa kehit­tää kokoa­jan! Lisäk­si hyö­ty­nä täs­sä on se, ettei tar­vit­se pelä­tä jon­kun omi­nai­suu­den las­ke­van, kuten perin­tei­ses­sä perio­di­saa­tios­sa. Esi­mer­kik­si perin­tei­ses­sä perio­di­saa­tios­sa rei­sien voi­man­tuot­to tip­puu, kun siir­ry­tään har­joit­ta­maan nope­aa voimantuottoa.

Kuva 4: Nilk­ka tuot­taa voi­maa kon­tak­ti­vai­hees­sa kun taas hei­lah­dus­vai­hees­sa voi­man­tuo­tos­ta vas­taa lan­tio. Voi­mia imee pol­ven alu­een lihak­set kon­tak­ti­vai­hees­sa, mut­ta myös lan­tion alu­een lihak­set vauh­din kasvaessa.

Läh­teet:

Askling, C., Karls­son, J., & Thors­tens­son, A. (2003, August). Ham­string inju­ry occur­rence in eli­te soccer players after pre­sea­son strength trai­ning with eccent­ric over­load. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12859607

Baker, D., and Nance, S. The Rela­tion Between Run­ning Speed and Mea­su­res of Strength and Power in Pro­fes­sio­nal Rug­by Lea­gue Players. J. Strength Cond. Res.13(3): 230-235, 1999.

Beh­rens, M., Mau-Moel­ler, A., Muel­ler, K., Hei­se, S., Gube, M., Beus­ter, N., … Bruhn, S. (2015, Februa­ry 4). Ply­omet­ric trai­ning impro­ves volun­ta­ry acti­va­tion and strength during iso­met­ric, concent­ric and eccent­ric cont­rac­tions. Ret­rie­ved from https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1440244015000377

Bosch, F., and Klomp, R. Run­ning: Bio­mec­ha­nics and Exerci­se Phy­sio­lo­gy Applied in Prac­tice. Phi­la­delp­hia, PA: Else­vier, 2005.

Čoh, M., & Zvan, M., Velič­kovs­ka, L., Ziv­ko­vic, V. & Gon­ta­rev, S. (2016). BIO­DY­NA­MICAL FAC­TORS OF RUN­NING SPEED DEVE­LOP­MENT. 5. 17-22.

Colyer, S. L., Sto­kes, K. A., Bilzon, J. L. J., Holdc­roft, D., & Salo, A. I. T. (2018, April 1). Trai­ning-Rela­ted Chan­ges in Force-Power Pro­fi­les: Implica­tions for the Ske­le­ton Start. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28872389

Cro­nin, J., Ogden, T., Law­ton, T., and Brug­hel­li, M. Does Inc­rea­sing Maxi­mum Strength Impro­ve Sprint Run­ning Per­for­mance. 29(3): 86-95, 2007.

Cun­ha, L., Alves, F., & Velo­so, A. (2002). The touch-down and takeoff angles in dif­fe­rent pha­ses of 100 m sprint run­ning. Pre­sen­ta­tion at the Inter­na­tio­nal Sym­po­sium on Bio­mec­ha­nics in Sport, Cace­res-Ext­re­ma­du­ra, Spain.

Ers­ki­ne, R. M., Jones, D. A., Maf­ful­li, N., Wil­liams, A. G., Stewart, C. E., & Degens, H. (2011, Februa­ry). What causes in vivo muscle speci­fic ten­sion to inc­rea­se fol­lowing resis­tance trai­ning? Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20889606

Huc­teau, E., Jubeau, M., Cor­nu, C. et al. Is the­re an inter­muscu­lar rela­tions­hip in volun­ta­ry acti­va­tion capaci­ties and cont­rac­ti­le kine­tics?. Eur J Appl Phy­siol 120, 513–526 (2020). https://doi.org/10.1007/s00421-019-04299-z

Januse­vicius, D., Sniec­kus, A., Skur­vy­das, A., Silins­kas, V., Trin­ku­nas, E., Cade­fau, J. A., & Kaman­du­lis, S. (2017, June 1). Effects of High Veloci­ty Elas­tic Band ver­sus Hea­vy Resis­tance Trai­ning on Ham­string Strength, Acti­va­tion, and Sprint Run­ning Per­for­mance. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5465986/

Kane­hi­sa H, Funa­to K, Kuno S, et al. Growth trend of the quadriceps femo­ris muscle in junior Olym­pic weight lif­ters: an 18-month fol­low-up sur­vey. Eur J Appl Phy­siol 2003; 89: 238-42.

Kuma­gai K, Abe T, Brec­hue WFet al. Sprint per­for­mance is rela­ted to muscle fascicle length in male 100-m sprin­ters. J Appl Phy­siol 2000; 88: 811-6.

Morin, J.-B., Pet­ra­kos, G., Jimé­nez-Reyes, P., Brown, S. R., Samozi­no, P., & Cross, M. R. (2017, July). Very-Hea­vy Sled Trai­ning for Impro­ving Horizon­tal-Force Out­put in Soccer Players. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27834560

Naga­ha­ra R, Zus­hi K. Deve­lop­ment of maxi­mal speed sprin­ting per­for­mance with chan­ges in ver­tical, leg and joint stiff­ness. J Sports Med Phys Fit­ness. 2017 Dec;57(12):1572-1578. doi: 10.23736/S0022-4707.16.06622-6. Epub 2016 Jul 13. PMID: 27406013.

Naga­no, A., & Komu­ra, T. (2003, Novem­ber). Lon­ger moment arm results in smal­ler joint moment deve­lop­ment, power and work out­puts in fast motions. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14522209

Poliquin, C., Pat­ter­son, Paul. Ter­mi­no­lo­gy: Clas­si­fica­tion of Strength Qua­li­ties. Strength Con­di­tio­ning J. 11(6):48-52, 1989.

Reich, T. E., Linds­tedt, S. L., LaS­tayo, P. C., & Pie­rot­ti, D. J. (2000, June). Is the spring qua­li­ty of muscle plas­tic? Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10848536

Ross, S. A., & Wake­ling, J. M. (2016, June). Muscle shor­te­ning veloci­ty depends on tis­sue iner­tia and level of acti­va­tion during sub­maxi­mal cont­rac­tions. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4938035/

Schac­he, A. G., Blanch, P. D., Dorn, T. W., Brown, N. A. T., Rose­mond, D., & Pan­dy, M. G. (2011, July). Effect of run­ning speed on lower limb joint kine­tics. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21131859

Siff, MC. Supert­rai­ning. Den­ver, CO: Supert­rai­ning Ins­ti­tu­te, 2003.

Widrick, J. J., Stelzer, J. E., Shoe­pe, T. C., & Gar­ner, D. P. (2002, August). Func­tio­nal pro­per­ties of human muscle fibers after short-term resis­tance exerci­se trai­ning. Ret­rie­ved from https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12121854

Wil­son, G., New­ton, R., Murp­hy, A. & Humph­ries, B. (1993) The opti­mal trai­ning load for the deve­lop­ment of dyna­mic ath­le­tic per­for­mance. Med Sci Sports Exerc. Nov;25(11):1279-86. PMID: 8289617.