Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Mikä laite tangon liikenopeuden mittaamiseen?

Nopeus­pe­rus­tai­nen har­joit­te­lu, eli Veloci­ty-based trai­ning (VBT), on vii­me aikoi­na tul­lut erit­täin suo­si­tuk­si. Tan­gon lii­ke­no­peu­den mit­taa­mi­sel­le on usei­ta eri käyt­tö­tar­koi­tuk­sia, kuten esi­mer­kik­si nopeu­den moni­to­roin­ti har­joit­te­lun aika­na, oikean lii­ke­no­peuss­pe­si­fin adap­taa­tion raken­ta­mi­nen, urhei­li­jan tes­taa­mi­nen tai sar­jo­jen teke­mi­nen tiet­tyyn nopeu­den vähe­ne­mi­seen saakka.

Uusia lait­tei­ta on tul­lut run­saas­ti mark­ki­noil­la ja nii­den hin­nat ovat tul­leet huo­mat­ta­vas­ti alas­päin vii­me vuo­si­na. Mit­taus­vä­li­neis­sä on kui­ten­kin pal­jon ero­ja ja jot­kin lait­teet ovat aivan tur­hia. Mihin val­men­ta­jan kan­nat­taa sijoit­taa rahan­sa, jot­ta rahoil­le saa mah­dol­li­sim­man pal­jon vastinetta?

Kiih­ty­vyy­san­tu­ri­tek­niik­kaan perus­tu­vat lait­teet näyt­tä­vät hyvil­tä ja toi­mi­vil­ta, mut­ta ovat epätarkkoja.

Lyhyt vas­taus:

Älä tuh­laa raho­ja­si kiih­ty­vyy­san­tu­rei­hin vaan sijoi­ta line­aa­ri­sen asen­non sijain­tian­tu­rei­hin. Esi­mer­kik­si: GymAwa­re, Ten­do Unit tai T-force ovat hyviä vaihtoehtoja.

Fysiikkavalmennus.fi suo­sit­te­lee:

GymAwa­re – laitetta.

+ Kes­tä­vä, todet­tu vali­dik­si, hyvä applikaatio.

- Kal­lis, sovel­luk­set vain mac:ille.

GymAwa­re on pie­ni ja sitä on help­po kul­jet­taa mukana.

Mus­ta hevonen:

Puhe­li­nappli­kaa­tiot. Erit­täin edul­li­sia ja help­po­käyt­töi­siä. Monet ovat vie­lä epä­tark­ko­ja, mut­ta päi­vi­tys­ten myö­tä tark­kuus voi mah­dol­li­ses­ti paran­tua? Esi­mer­kik­si MyLift:in saa 15 dol­la­rin sijoi­tuk­sel­la itsel­leen. Toi­saal­ta sovel­luk­sis­sa on vie­lä todel­la iso­ja vir­he­mar­gi­naa­le­ja, mut­ta edul­li­suus tekee niis­tä houkuttavia.

VBT - mit­tau­tek­nii­koi­den esit­te­ly ja kat­ta­va lai­te­lis­ta sekä pidem­mät perus­te­lut VBT-lait­tei­den tarkkuudelle.

Kultainen standardi – 3D kuvaaminen

Tar­kin tapa mita­ta lii­ke­no­peut­ta on liik­keen kuvaa­mi­nen (5,6). Kuvaa­mi­nen mit­taa myös liik­kees­sä tapah­tu­vat rotaa­tiot ja muut kier­rot, mitä mit­kään muut mene­tel­mät eivät mit­taa. Kuvaa­mi­sel­la on mah­dol­lis­ta saa­da lisää tie­toa liik­keen laa­dus­ta. Kame­ra­jär­jes­tel­män kans­sa voi pro­ses­soi­da nivel­kul­mia, tan­gon lii­ke­no­peut­ta ym. Esi­merk­ki­nä täl­lai­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä on Vicon – jär­jes­tel­mä. Täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa urhei­li­jat teki­si­vät voi­ma­le­vyn pääl­lä suo­ri­tuk­sen, ja val­men­ta­jal­la oli­si kym­me­nen Vicon kame­raa ja jär­jes­tel­mä pyö­rit­tä­mäs­sä ana­lyy­siä. Täl­lai­sen hin­ta on kar­keas­ti noin 40 000 – 60 000 euroa, joten luul­ta­vas­ti tuo­hon ei aina­kaan minun bud­je­til­la ihan heti pääs­tä. Noin kymp­pi­ton­nil­la pää­see liik­keel­le Vicon:in kans­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä puhu­taan siis labo­ra­to­rio­käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si Jyväs­ky­län Yli­opis­tos­sa Lah­ti et al. (2018) ovat tut­ki­neet taka­kyy­kyn kine­ma­tiik­kaa Vicon-järjestelmällä.

Kuvaa­mi­sen plus­sat: tark­kaa dataa ja mah­dol­li­suus lisä­tä ana­lyy­siin liik­keet rotaa­tiot. Har­va lii­ke liik­kuu suo­raan ylös- tai alas­päin, joten vir­he­mar­gi­naa­lia muo­dos­tuu kai­kis­sa muis­sa mit­taus­ta­vois­sa, jos mit­tauk­sia ei teh­dä smith-laitteessa.

Hait­to­ja tuos­sa on muu­ta­mia. Esi­mer­kik­si mene­tel­män tark­kuus aiheut­taa myös ongel­mia. Mene­tel­mä mit­taa tan­gon siir­ty­mää myös hori­son­taa­li­ta­sos­sa. Tämä vai­kut­taa nopeu­den mit­taa­mi­seen ja teh­dä sii­tä haas­ta­vaa. Ana­lyy­sia ei voi teh­dä mit­taus­ti­lan­teen kans­sa samaa aikaan ja palau­te tulee jäl­ki­kä­teen. Val­men­ta­ja ja urhei­li­ja tar­vit­see yleen­sä palaut­teen välit­tö­mäs­ti, joten 3D kuvaa­mi­nen ei ole siis käy­tän­nöl­li­nen val­men­nus­ti­lan­tee­seen. Lisäk­si lait­teet pro­ses­soi­vat hyvin pal­jon dataa ja tämän takia alla tulee erit­täin suo­ri­tus­ky­kyi­nen tietokone.

Tut­ki­mus­a­se­tel­ma sii­tä, miten mita­taan tan­gon lii­ke­no­peut­ta eri­lai­sil­la tek­nii­koil­la. Täs­sä ase­tel­mas­sa oli muka­na kuusi kame­raa, kak­si puhe­lin­so­vel­lus­ta, kak­si T-Forcec mit­ta­ria ja kak­si Speed4Lift mittaria.

Lineaarisen asennon ja nopeuden sijaintianturi

Linear posi­tion trans­ducers (LPT) tai linear veloci­ty trans­ducers (LVT), eli var­maan suo­mek­si line­aa­ri­sen asen­non ja nopeu­den sijain­tian­tu­rit ovat val­men­ta­jal­le täl­lä het­kel­lä ehdot­to­mas­ti paras valin­ta. Näi­tä pide­tään ”alku­pe­räi­si­nä” VBT lait­tei­na. Nii­tä on ollut ole­mas­sa vuo­si­kym­me­nen ver­ran nii­den yksin­ker­tai­suu­den, käyt­tä­jä­läh­töi­syy­den ja datan nopean pro­ses­soin­nin takia. Tulok­set ovat välit­tö­mäs­tä näh­tä­vis­sä. Käy­tän­nös­sä nämä toi­mi­vat niin, että naru kiin­ni­te­tään esi­mer­kik­si tan­koon ja sit­ten toi­nen pää on kiin­ni mit­taus­lait­tees­sa. Kun tan­koa lii­ku­te­taan niin naru­kin liik­kuu, joka lii­kut­taa mit­taus­lait­tees­sa ole­vaa kelaa. Kelan pyö­ri­mi­sen nopeut­ta mit­taa enkoo­de­ri, joka mit­taa kelan rota­tio­naa­lis­ta siir­ty­mää ja aikaa. Tämän perus­teel­la pys­ty­tään hyvin simp­pe­lis­ti mää­rit­tä­mään line­aa­ri­nen nopeus. Hait­ta­puo­lia lait­teis­sa on, ettei­vät ne mit­taa hori­son­taa­lis­ta siir­ty­mää. Lähes kai­kis­sa liik­keis­sä on hori­son­taa­lis­ta lii­ket­tä ja har­va lii­ke kul­kee täy­sin pys­ty­suo­raan. Jos halu­aa tosi tark­ko­ja tulok­sia niin sit­ten kan­nat­taa käyt­tää pys­ty­suo­raa smith-lai­tet­ta, jos­sa pys­tyy teke­mään tan­gol­la vain ver­ti­kaa­lis­ta lii­ket­tä. Toi­saal­ta pie­ni hei­lun­ta vapaal­la tan­gol­la hait­taa mit­tauk­sen tark­kuut­ta hiu­kan, mut­ta käy­tän­nön val­men­nuk­ses­sa sil­lä ei ole juu­ri­kaan vai­ku­tus­ta. Mit­taus­lait­teis­ton hyö­ty­jä on lait­teen yksin­ker­tai­suus, help­po­käyt­töi­syys, tark­kuus ja datan väli­tön saa­ta­vuus. Lisäk­si sovel­luk­set ovat nyky­ään help­po­käyt­töi­siä ja käy­tän­nön­lä­hei­siä sekä lait­tei­den hin­nat ovat tul­leet vii­me vuo­si­na run­saas­ti alaspäin.

SPEED4LIFT lai­te käy­tös­sä lattiapunnerruksessa.

Kiihtyvyysanturit

Kiih­ty­vyy­san­tu­rei­ta löy­tyy nyky­päi­vä­nä mones­ta eri elekt­ro­ni­sis­ta lait­teis­ta. Esi­mer­kik­si kän­nyk­kä las­kee askel­te­si mää­rän kiih­ty­vyy­san­tu­ril­la. Näi­tä samo­ja siru­ja myy­dään nyt eril­li­sis­sä pak­kauk­sis­sa, joi­ta voi kiin­nit­tää tan­koon. Puhe­li­men ja sirun kans­sa voi mita­ta tan­gon tai urhei­li­jan lii­ke­no­peut­ta. Kiih­ty­vyyss­mit­ta­reis­sa on val­ta­van suu­ria vir­he­mar­gi­naa­le­ja ja nii­tä ei voi mil­lään taval­la suo­si­tel­la har­joit­te­lun moni­to­roi­mi­sek­si. Esi­mer­kik­si yksi tut­ki­mus arvioi (3) kiih­ty­vyy­san­tu­rit (Push:in ja Beast:in) kai­kis­ta epä­tar­kim­mik­si tavoik­si mita­ta tan­gon lii­ke­no­peut­ta. Saman tut­ki­muk­sen mukaan LPT ja LVT, kame­ra­ku­vaus­jär­jes­tel­mät sekä puhe­li­nappli­kaa­tot oli­vat tark­ko­ja nopeu­den mit­taa­mis­ta­po­ja rajoi­te­tus­sa line­aa­ri­ses­sa liik­kees­sä (smith lait­tees­sa). Kiih­ty­vyy­san­tu­rit todet­tiin tut­ki­muk­ses­sa epä­tar­koik­si ja nii­tä ei voi suo­si­tel­la. Myös muut (7) ovat toden­neet kiih­ty­vyy­san­tu­rit erit­täin epä­tar­koik­si var­sin­kin kevyem­mil­lä kuormilla.

Puhelinapplikaatiot

Lähes jokai­sen tas­kus­ta löy­tyy nyky­ään äly­pu­he­lin, joka mah­dol­lis­taa myös tan­gon lii­ke­no­peu­den mit­taa­mi­sen kame­ran avul­la. Appli­kaa­tiot, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän ovat edul­li­sia ja tark­kuu­del­taan kiih­ty­vyy­san­tu­rei­den ver­tai­sia. MyLift on esi­merk­ki täl­lai­ses­ta sovel­luk­ses­ta. Sovel­luk­sis­sa on osoi­tet­tu ole­van vie­lä todel­la iso­ja vir­he­mar­gi­naa­le­ja. Esi­mer­kik­si MyLift sovel­luk­sen vir­he­mar­gi­naa­li oli pahim­mil­laan > 0.10 m/s, SDC > 0.23 m/s (1). Tar­koit­taen sitä, että heit­to voi olla ensim­mäi­ses­sä mit­tauk­ses­sa noin 10 pro­sent­tia alas­päin ja toi­ses­sa mit­tauk­ses­sa 10 pro­sent­tia ylös­päin. Tämä tar­koit­tai­si 20 pro­sen­tin kehi­tys­tä tie­tys­sä ajas­sa, vaik­ka todel­li­suu­des­sa urhei­li­ja oli­si täy­sin samal­la tasol­la. Täl­lai­set vir­he­mar­gi­naa­lit mit­taus­lait­teis­sa voi­vat joh­taa vir­hear­vioin­tei­hin har­joit­te­lun suun­nit­te­lus­sa ja pahim­mil­laan ohja­ta toi­min­taa ihan vää­rään suun­taan. Toi­saal­ta sovel­luk­sen aikai­sem­pi ver­sio Power­Lift on osoi­tet­tu ole­van hyvin­kin tark­ka ja vir­he­mar­gi­naa­li on aika mini­maa­li­nen (0.008 ± 0.03 m · s−1) (4). Toi­saal­ta tut­ki­muk­ses­sa ver­tail­tiin appli­kaa­tio­ta vain yhteen LPT lait­tee­seen. Tar­kem­mat tulok­set sai­si, kun ver­tail­tai­siin use­aan eri mit­taus­lait­tee­seen. Ja iso­na huo­mio­na, että tut­ki­muk­sen teki sovel­luk­sen kehit­tä­jä, joka ei ihan vas­taa kaik­kia eet­ti­siä peri­aat­tei­ta. Hyö­dyt: todel­la hal­po­ja. Hai­tat: erit­täin epätarkkoja.

Tau­luk­ko 1: Yhteen­ve­dot eri mittausmenetelmistä. 

 Hyö­dytHai­tatEsi­merk­ki­tuot­teet
3D kuvaa­mi­nenTie­teel­li­ses­ti tarkin.Kal­lis ja ei käy­tän­nöl­li­nen. Laboratioriokäyttöön. Vicon, Dart­fish
2D kuvaa­mi­nenHal­pa ja helppo.Ei tark­ka ja sovel­luk­sia vie­lä todel­la vähän. MyLift, Power­Lift,
Linear position/velocity transducersTark­ka ja hin­nat ovat tippuneet.Jot­kut vaa­ti­vat kuu­kausi­li­sens­siä. Sovel­lus­ten tasot vaihtelevat.RepO­ne, GymAwa­re, Ten­do unit, T-Force, Muscle­lab, Speed4lifts, Chronojump. 
Kiih­ty­vyy­san­tu­ritErit­täin edullisia.Epä­tark­ko­ja.Beast, Push, Barsensei 

Fysiikkavalmennus.fi suosittelee GymAwarea:

Gymawa­re on todet­tu tie­teel­li­sen tar­kak­si ja vain alle 40% 1RM kuor­mis­ta saat­taa tul­la pien­tä heit­toa (2). Lisäk­si GymAwaw­ren sovel­lus on todel­la hyvä ja käyt­tö­liit­ty­mä vai­va­ton. Esi­mer­kik­si jouk­ku­eel­le saa hel­pos­ti käyt­töön lea­der boar­din, jos­sa näkee kuka tuot­taa par­haim­man nopeu­den. Iso mii­nus sii­tä, että ohjel­mis­to pel­käs­tään Applel­le. Myös muut LPT lait­teet tark­ko­ja, esi­mer­kik­si T-force, Ten­do ja Muscle­lab (1, 7). Uusis­ta lait­teis­ta erit­täin lupaa­via ovat RepO­ne ja Speed4Lifts. Kum­mat­kin mak­sa­vat alle 400 euroa ja vai­kut­ta­vat ole­van vali­de­ja lait­tei­ta. Odo­te­taan vie­lä tut­ki­mus­tu­lok­sia uusis­ta hal­vem­man hin­ta­luo­kan lait­teis­ta. Kaik­ki kiih­ty­vyy­san­tu­rin ovat aika­lail­la kuraa ja nii­tä ei kan­na­ta ostaa.

Mik­si itse olen osta­nut Ten­don? Gymawa­re oli­si paras, mut­ta en käy­tä Applea niin olis pitä­nyt ostaa table­tit ja muut vas­taa­vat vekot­ti­met vie­lä lait­teen lisäk­si. Lisäk­si en tyk­kää sii­tä, että pitää mak­saa vuo­si­mak­su, jos halu­aa hal­li­ta useam­pia jouk­kuei­ta. Ten­do on tosi edul­li­nen laa­tun­sa näh­den. Itse ostin Blue­tooth pai­non­nos­to­ver­sion joka oli muis­taak­se­ni 1250 euroa. 1000 eurol­la oli­si saa­nut lait­teen ilman pudo­tus­suo­jaa. Lai­te antaa tar­kas­ti ja nopeas­ti tar­vit­ta­van datan. Hait­to­ja lait­tees­sa on sovel­luk­sen yksin­ker­tai­suus, joka ei mah­dol­lis­ta hir­veäs­ti temp­pu­ja. Lisäk­si Ten­do on aika iso ja pai­na­va, min­kä olen huo­man­nut vai­kut­ta­van käyt­tö­ko­ke­muk­seen. Nyt ostai­sin pie­nem­män, jota jak­sai­si aina kan­taa muka­na pit­kin kyliä.

Mus­ta hevonen:

Puhe­li­nappli­kaa­tiot. Edul­li­sia ja help­po­ja. MyLift data ris­ti­rii­tais­ta ja luul­ta­vas­ti sovel­luk­ses­sa vie­lä iso­ja vir­he­mar­gi­naa­le­ja­kin (1,4). Ja pak­ko vie­lä lisä­tä, että toi­sen tut­ki­muk­sen, mis­sä sovel­lus osoi­tet­tiin tar­kak­si, teki sovel­luk­sen kehit­tä­jä, joten tulok­sia voi hiu­kan kysee­na­lais­taa­kin. Mui­ta heik­kouk­sia tuos­sa on, että vaa­tii urhei­li­jan lii­ke­laa­juu­den mit­taa­mis­ta ennen kuvaa­mis­ta. Tääl­tä sovel­luk­sen saa esi­mer­kik­si noin 15 dol­la­ril­la. Puhe­lin­ten kame­rat ja eri­lai­set trac­king-omi­nai­suu­det mah­dol­lis­tai­si­vat jo nyt laa­duk­kaan ja tar­kan sovel­luk­sen luo­mis­ta, joten odo­te­taan uusia avauk­sia tulevaisuudessa.

Vie­lä lopuk­si lis­tat­tu­na suu­rin osa täl­lä het­kel­lä mark­ki­noil­la ole­vis­ta laitteista:

Tau­luk­ko 2: Lähes kaik­ki LPT ja kiih­ty­vyy­san­tu­ri­tek­niik­kaa hyö­dyn­tä­vät lait­teet lis­tat­tu­na. Täs­tä lis­tas­ta on help­po vali­ta itsel­le suo­sik­ki. Hin­toi­hin tulee usein pääl­le vie­lä kuljetusmaksut.

LAI­TETEK­NIIK­KALisä­tie­dot:HIN­TA (usd)+/-
Speed4LiftsLPThttps://shop.eu.vitruve.fit/397,00+ Edul­li­nen ja tark­ka
- ohjel­mis­tos­ta ei mitään tietoa
Rep OneLPThttps://reponestrength.com/399,00+ Edul­li­nen ja tark­ka
- ohjel­mis­tos­ta ei mitään tietoa
GymAwa­reLPThttps://gymaware.com/products/läh­tö­hin­ta 2060+ Pys­tyy huol­ta­maan ja kor­jai­le­maan, kes­tä­vä, moni­puo­li­sia omi­nai­suuk­sia kuten: Lea­der board, toi­mii kuin junan ves­sa
- kal­lis, vuosilisenssi.
Ten­do UnitLPThttps://www.tendosport.com/900+ Tie­teel­li­ses­ti osoi­tet­tu tar­kak­si, suh­teel­li­sen edul­li­nen
- iso ja pai­na­va, ohjel­mis­to ”kan­kea”.
T-forceLPThttp://www.tforcesystem.com/TF_english.html?!+ Käy­tet­ty run­saas­ti eri tut­ki­muk­sis­sa väli­nee­nä. Lue lisää tääl­tä. Tai­taa olla ainoa lai­te, joka ennus­taa 1RM:n suh­teel­li­sen tar­kas­ti sub­mak­si­maa­li­ses­ta kuor­mas­ta. Näyt­tää myös välit­tö­män nopeu­den vähen­ty­mi­sen edel­li­seen sar­jaan ver­rat­tu­na.
- net­ti­si­vut aika alkeel­li­set (kat­so itse :D), en ole var­ma onko ohjel­mis­toa englanniksi
Mucle­labLPThttps://www.musclelabsystem.com/products/?!+ Erit­täin hyvä lai­te, mut­ta vaa­tii jär­jes­tel­män toi­miak­seen. Enem­män tar­koi­tet­tu orga­ni­saa­tio­käyt­töön ja myy­vät mie­lel­lään isom­man pake­tin kerrallaan. 
Chro­no­jumpLPThttps://chronojump.org/product-category/encoder/496,90 ЄOsaat­ko koo­dail­la? Jos osaat niin osta ehdot­to­mas­ti tämä. Tark­ka ja erit­täin hyvä lai­te. Chro­no­jum­pin kaik­ki lait­teet perus­tu­vat samal­le ideal­le, että lait­teet ovat hyviä ja edul­li­sia, mut­ta val­mis­ta ohjel­mis­toa ei ole. Eli itse pitää vähän osa­ta koo­dail­la. Raa­kaa dataa tulee kyl­lä hyvin.
FLEX (gymawa­re)Opti­nenhttps://www.flexstronger.com/495,00+ GymAwa­ren lai­te, luo­tet­ta­va teki­jä. Mit­taa mat­kan opti­ses­ti, mut­ta vaa­tii hei­jas­tia­ma­ton toi­miak­seen. Poten­ti­aa­li­ses­ti tark­ka tapa mita­ta tan­gon lii­ke­no­peut­ta.
- Kiin­ni­te­tään tan­gon pää­hän. Jos halu­aa lait­taa lisää tai vähem­män pai­noa niin pitää irrot­taa tan­gos­ta. Kal­lis kiihtyvyysanturiksi.
Beast sen­sorKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://www.thisisbeast.com/en/beast-athletes279 Є+ hal­pa, hyvä sovel­lus
- Val­men­ta­ja­pak­kaus 449 Є. Tämän tar­vit­see, jos halu­aa har­joi­tus­ryh­mä­tau­lu­koi­ta ym.
Bar Sen­seiKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://assess2perform.com/collections/frontpage375+ Kiin­ni­te­tään tan­goon. Mah­dol­lis­taa pai­no­jen vaih­ta­mi­sen ilman lait­teen irroit­ta­mis­ta.
- Kiih­ty­vyy­san­tu­ri
PushKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://www.trainwithpush.com/499+ Sisäl­tää vyön ja hiha­ko­te­lon, jot­ta lait­teel­la voi­daan mita­ta myös hyp­py­kor­keut­ta ja kehon­pai­no­liik­kei­den nopeut­ta.
- Ei tarkka
Vmax­proKiih­ty­vyy­san­tu­rihttps://vmaxpro.de/vmaxpro-trainer/329+ Sovel­luk­ses­sa laa­jat omi­nai­suu­det; mm. tan­gon lii­ke­ra­dan mer­kin­tä. Saa tan­koon kiin­ni. Pai­no­jen vaih­to help­poa.
- Sovel­lus vain Apple tuot­teil­le. Val­men­ta­jal­le oma sovel­lus, joka on mak­sul­li­nen (30 dol­la­ria kuukaudessa). 

Läh­teet:

  1. Martí­nez-Cava, A., Hernán­dez-Bel­mon­te, A., Cou­rel-Ibáñez, J., Morán-Navar­ro, R., Gonzá­lez-Badil­lo, J. J., & Pal­larés, J. G. (2020). Relia­bi­li­ty of tech­no­lo­gies to mea­su­re the bar­bell veloci­ty: Implica­tions for moni­to­ring resis­tance trai­ning. PloS one15(6), e0232465. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0232465
  2. Oran­ge, S., Metcal­fe, J., Mars­hall, P., Vince, R., Mad­den, L. & Lie­feith, A. (2018). Test-Retest Relia­bi­li­ty of a Com­mercial Linear Posi­tion Trans­ducer (GymAwa­re Power­Tool) to Mea­su­re Veloci­ty and Power in the Back Squat and Bench Press. Jour­nal of Strength and Con­di­tio­ning Research. 34. 1. 10.1519/JSC.0000000000002715.
  3. Pérez Cas­til­la, A., Pie­po­li, A., Del­ga­do, G. & Gar­ri­do, G. & García, R. (2019). Relia­bi­li­ty and Concur­rent Vali­di­ty of Seven Com­mercial­ly Avai­lable Devices for the Assess­ment of Move­ment Veloci­ty at Dif­fe­rent Inten­si­ties During the Bench Press. The Jour­nal of Strength and Con­di­tio­ning Research. 33. 10.1519/JSC.0000000000003118.
  4. Bal­sa­lobre-Fernán­dez, C., Marc­han­te, D., Muñoz López, M. & Saiz, S. (2017). Vali­di­ty and relia­bi­li­ty of a novel iPho­ne app for the mea­su­re­ment of bar­bell veloci­ty and 1-RM on the bench-press exerci­se. Jour­nal of Sports Sciences. 36. 10.1080/02640414.2017.1280610.
  5. Lorenzet­ti, S., Lam­par­ter, T. & Lut­hy F. (2017) Vali­di­ty and relia­bi­li­ty of simple ¨ mea­su­re­ment device to assess the veloci­ty of the bar­bell during squats. BMC Res Notes 10: 707.
  6. Weakley. J., Wil­son, K., Till, K., Read, D., Dar­rall-Jones, J., Roe, G., et al. (2017) Visual feed­back atte­nua­tes mean concent­ric bar­bell veloci­ty loss, and impro­ves moti­va­tion, com­pe­ti­ti­ve­ness, and percei­ved workload in male ado­lescent ath­le­tes. J Strength Cond Res. Epub ahead of print.
  7. Bany­ard, H., Nosa­ka, K., Sato, K. & Haff, G. (20179 Vali­di­ty of various met­hods for deter­mi­ning veloci­ty, force, and power in the back squat. Int J Sports Phy­siol Per­form 12: 1170–1176.
Yleistaitoteoria ja taitojen harjoittelu urheilussa

Yleistaitoteoria ja taitojen harjoittelu urheilussa

Yleis­tai­to­ja ei ole olemassa

Suu­rin osa val­men­nus­kir­jal­li­suu­des­ta viit­taa ylei­siin moto­ri­siin omi­nai­suuk­siin. Näil­lä tar­koi­te­taan yleen­sä voi­maa, nopeut­ta, kes­tä­vyyt­tä, liik­ku­vuut­ta ja tai­ta­vuut­ta. Näi­den väi­te­tään ole­van ylä­kä­sit­tei­tä, joi­den siir­to­vai­ku­tus on erit­täin hyvä käsit­teen alla. Esi­mer­kik­si pel­käs­tään nopeus voi­daan jakaa lukui­siin eri ala­la­jei­hin, jois­sa toi­sen kehit­tä­mi­nen ei kehi­tä tois­ta. Yleis­tai­dot eivät ole erik­seen har­joi­tet­ta­vis­sa, vaik­ka niin väi­te­tään. Oli­si­ko yleis­ten moto­ris­ten omi­nai­suuk­sien sijaan tar­kas­te­lus­sa siir­ryt­tä­vä tar­kem­min yksit­täi­siin moto­ri­siin taitoihin?

KUVA 1: Yleis­tai­toa­jat­te­lus­ta tuli­si siir­tyä koh­ti holis­ti­sem­paa ajat­te­lua (Van Hoo­ren & Croix, 2020)

Lähek­käin ole­vat tai­dot eivät kor­re­loi kes­ke­nään kovin­kaan vah­vas­ti. Näyt­täi­si sil­tä, että on monia eri­lai­sia moto­ri­sia mal­le­ja ja ei ole yhtä yleis­tai­to­ja, jon­ka alle nämä voi­si­vat raken­tua. Esi­mer­kik­si Drowatz­ky & Zucca­to (1967) tes­ta­si­vat kuut­ta eri tasa­pai­no­tes­tiä ja miten koe­hen­ki­löt pär­jää­vät näis­sä tes­teis­sä. Jos tasa­pai­no yleis­tai­to oli­si yksi mal­li niin, sil­loin yhdes­sä tes­tis­sä pär­jää­mi­nen oli­si yhtey­des­sä pär­jää­mi­seen hyvin kai­kis­sa tes­teis­sä. Kui­ten­kin tulok­sis­sa kor­kein kor­re­laa­tio oli vaa­ti­ma­ton r=0.31 tar­koit­taen vain noin 9,6 % yhteyt­tä tes­tien välil­lä! Val­men­ta­mi­ses­sa kes­kit­ty­mi­sen tuli­si­kin olla enem­män yksit­täi­sis­sä moto­ri­sis­sa tai­dois­sa kuin yleis­tai­dois­sa. Miten näi­tä tuli­si sit­ten harjoittaa?

Mik­si tai­toa har­joi­tel­laan tie­toi­sel­la tasolla?

Yleen­sä har­joit­te­lus­sa val­men­ta­ja antaa kog­ni­tii­vi­sel­la tasol­la ohjei­ta urheilijalle/urheilijoille. Urhei­li­ja yrit­tää kuun­nel­la ja sisäis­tää asian ja sen jäl­keen tie­toi­ses­ti kor­ja­ta vir­heel­li­sen suo­ri­tuk­sen. Tai­to­jen har­joit­te­le­mi­nen tie­toi­sel­la tasol­la on aivan lii­an hidas­ta. Pelis­sä ja suo­ri­tuk­ses­sa reflek­sit kor­jaa­vat eni­ten lii­ket­tä, joten har­joit­te­lun­kin tuli­si olla samanlaista!

Nopeat liik­keet suun­ni­tel­laan etu­kä­teen ja sit­ten ne vain toteu­te­taan. Kehol­la ei ole aikaa pro­ses­soi­da kaik­kea palau­tet­ta vir­heis­tä ja kor­ja­ta nii­tä suo­ri­tuk­sen aika­na, vaan liik­keet toteu­te­taan ennal­ta raken­ne­tun mal­lin mukaan. Liik­keen aika­na on lii­kaa liik­ku­via lihak­sia ja nive­liä, joi­ta pitää kont­rol­loi­da. Rajoit­tu­nut tie­toi­nen tasom­me ei mil­lään pys­ty kont­rol­loi­maan näi­tä kaik­kia liik­keen aika­na. Esi­mer­kik­si uima­hyp­pää­jä ei pys­ty suo­ri­tuk­sen aika­na kont­rol­loi­maan suu­res­ti lii­ket­tään, vaan palau­te liik­kees­tä tulee vas­ta liik­keen jäl­keen. Esi­mer­kik­si kei­hään­heit­tä­jä voi poh­tia hei­ton jäl­keen mil­täs se nyt tun­tui ja mitäs sii­nä oikein tapah­tui. Har­joit­te­lul­la voi­daan raken­taa uusia moto­ri­sia ohjel­mia tai paran­taa van­ho­ja. Moto­ri­nen ohjel­ma sisäl­tää aluk­si mitä lihak­sia käy­te­tään, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä ja kuin­ka pitkään.

Moto­ri­set etu­kä­teen suun­ni­tel­ta­vat ohjel­mat pitä­vät sisäl­lään aina­kin seu­raa­vat asiat:

  • Käs­kyt lihak­sil­le, mit­kä lihak­set supis­tu­vat ja kuin­ka voi­mak­kaas­ti sekä kuin­ka kau­an supistuvat
  • Mit­kä lihak­set osal­lis­tu­vat, lihas­ten supis­tu­mis­jär­jes­tys, lihas­ten voi­ma, supis­tus­ten ajoi­tus ja kesto
  • Nivel­ten vapausas­teen kont­rol­loi­mi­nen yhdek­si yksiköksi
  • Kehon ryh­dil­li­set asiat
  • Reflek­sien modu­loi­mi­nen, jot­ta tavoi­te saa­vu­te­taan (kat­so videot)

Har­joit­te­lul­la saa­te­taan saa­vut­taa tila, mis­sä joi­ta­kin reflek­se­jä­kin pys­ty­tään hal­lit­se­maan, jot­ta suo­ri­tus oli­si mah­dol­li­sim­man hyvä. Aloit­te­le­val­la har­joit­te­li­jal­la muo­dos­tuu pal­jon yksit­täi­siä eril­li­siä moto­ri­sia ohjel­mia, jot­ka har­joit­te­lun myö­tä sulau­tu­vat yhdek­si koko­nai­sek­si moto­ri­sek­si ohjel­mak­si. Sik­si hui­puil­la tai­to näyt­tää niin hel­pol­ta ja suju­val­ta. Kun aloit­te­le­val­la se voi olla vähän kul­mi­kas ja tök­säh­te­le­vä. Tämä joh­tuu sii­tä, että aina pitää akti­voi­da uusi moto­ri­nen ohjel­ma ja se on kömpelöä.

Täs­sä näkyy hyvin, miten tavoi­te on osua pal­loon ja se ei onnis­tu, jos on pal­jon liik­ku­via osia. Sen takia moto­ri­nen ohjel­ma sul­kee esi­mer­kik­si selän kier­ron ja lonk­ka­ni­ve­len liik­keen videos­sa, jot­ta tavoi­te onnis­tuu. Onnis­tuak­seen tavoit­tees­sa, eli pal­loon osu­mi­ses­ta, tulee kehon vähen­tää nivel­ten vapaa­ta liik­ku­mis­ta. Tätä voi­daan kut­sua liik­keen jäädyttämiseksi.
Ei se aina enti­sil­tä huip­pu-urhei­li­joi­ta­kaan suju. Tämä ker­too eri moto­ri­sen lii­ke­mal­lin ole­van käy­tös­sä gol­fis­sa kuin kori­pal­los­sa, eivät­kä nämä mene yhden ”yleis­tai­don” alle.

Tai­don har­joit­te­lu aut­taa moto­ris­ta ohjel­maa kehit­ty­mään ja lisää vapausas­tet­ta sekä liik­kee­seen tulee enem­män liik­ku­via osia, jot­ka lopul­ta näky­vät tai­dok­kaam­pa­na lyön­ti­nä. Tavoi­te pysyy koko ajan sama­na. Osua pal­loon ja saa­da se johon­kin halut­tuun koh­taan tip­pu­maan. Berns­tein (1967) kut­suu tätä ensim­mäis­tä oppi­mi­sen vai­het­ta vapausas­teen ongel­mak­si. Kaik­ki kehon eri lihak­set ja nive­let ovat vapai­ta liik­ku­man use­aan eri suun­taan, Oppi­ja ei vie­lä osaa kont­rol­loi­da kaik­kea tätä vapaut­ta ja siten keho vähen­tää ei-tär­keim­mät kehon osat pois aloit­te­le­val­ta tai­don oppi­jal­ta, jot­ta tavoit­tees­sa onnistutaan.

Myö­hem­min oppi­ja voi ruve­ta otta­maan mukaan enem­män vapausas­tet­ta, jot­ka oli­vat aluk­si “jää­ty­nei­tä”.

Tämä mah­dol­lis­taa nopeam­man ja suu­rem­man voi­man­tuo­ton var­sin­kin nopeis­sa liik­keis­sä (kuva 2). Kaik­kein koke­neim­mat urhei­li­jat oppi­vat Berns­tei­nin mukaan hyö­dyn­tä­mään kehon pas­sii­vi­sia ele­ment­te­jä, kuten momen­tu­mia, elas­ti­suut­ta, pai­no­voi­maa ym. Tämä joh­taa tehok­kaam­paan liik­keen suo­rit­ta­mi­seen ja pie­nem­pään ener­gian tuh­lauk­seen. Esi­mer­kik­si lämää­mi­nen jää­kie­kos­sa vaa­tii mai­lan elas­ti­suu­den hyö­dyn­tä­mis­tä ja esi­mer­kik­si aloit­te­le­vat jää­kiek­ko­pe­laa­jat eivät opi ensim­mäi­sek­si lämäämistä.

KUVA 2: Hyvä esi­merk­ki aloit­te­li­jan ja koke­neen tai­don erois­ta. Vapausas­teen ero näkyy ylä­var­ta­lon kier­ros­sa. Oikeal­la puo­lel­la koh­ta pää­se lan­tio työn­ty­mään eteen ja pääs­tään hyö­dyn­tä­mään veny­tys­reflek­sin tuo­maa lisä­voi­maa ja ylä­var­ta­lon kier­to­voi­o­maa, kun taas vasem­mal­la voi­daan voi­maa tuot­taa enää työn­tö­kä­del­lä. Ylä­var­ta­loon ei ole muo­dos­tu­nut kier­toa, kos­ka se vaa­ti­si lii­kaa vapausas­tet­ta ylä­se­län nika­mil­ta, joka han­ka­loit­tai­si tavoi­tet­ta, eli kuu­lan työn­tä­mis­tä pois ringistä.

Ryt­mi on moto­ris­ten ohjel­mien pohja

Nopeat liik­keet ovat jokai­nen eri­lai­sia, vaik­ka moto­ri­nen ohjel­ma taus­tal­la oli­si sama. Schöll­horn seu­ra­si yhden koko vuo­den ajan tois­tai­si­ko kak­si huip­pu­kie­kon­heit­tä­jä heit­to­liik­keen­sä täs­mäl­leen saman­lai­se­na (Savels­bergh et al, 2010). Vuo­den aika­na urhei­li­jat eivät tois­ta­neet ker­taa­kaan samaa heit­toa kah­des­ti. Lii­ke ei ole kos­kaan täy­del­li­ses­ti saman­lai­nen, vaik­ka usein tavoi­tel­laan­kin sitä yhtä tiet­tyä täy­del­lis­tä tek­niik­ka. Moto­ri­nen ohjel­ma sovel­le­taan aina eri ympä­ris­töön ja tilan­tei­siin. Esi­mer­kik­si sul­ka­pal­lo­lyön­ti ei iki­nä tule samaan koh­taan tai lyö­jän asen­to ei ole iki­nä täs­mäl­leen sama. Moto­ris­ta ohjel­maa jou­du­taan aina hiu­kan varioi­maan. Tai­to varioi­daan ympä­ris­tön tar­pei­siin. Moto­ri­nen ohjel­ma ilmais­taan eri taval­la, mut­ta sen perus­luon­ne ei muu­tu. Ylei­nen moto­ri­nen ohjel­ma on pit­kä­ai­kai­ses­sa muis­tis­sa. Siel­tä se kai­ve­taan esiin ja sitä pys­ty­tään varioi­maan eri tilanteissa.

Kui­ten­kin ryt­mi tai rela­tii­vi­nen ajoi­tus toi­mii poh­ja­na moto­ri­sil­le ohjel­mil­le ja on vakio, vaik­ka muu­ten ympä­ris­tö vaih­tui­si pal­jon­kin. Liik­keen nopeus­kin voi muut­tua samas­sa moto­ri­ses­sa ohjel­mas­sa. Nopeus vai­kut­taa muun muas­sa voi­miin, voi­man­tuo­ton nopeu­teen, raa­jo­jen nopeu­teen ja kul­jet­tuun mat­kaan ym., mut­ta ryt­mi on sama, vaik­ka nopeus kas­vai­si­kin. Ryt­mi toi­mii moto­ri­sen ohjel­man poh­ja­na ja kaik­kea muu­ta on help­po varioi­da sen ympä­ril­le. Tar­kem­min hitaam­min teh­ty lii­ke hidas­te­taan koko­nai­suu­te­na hitaam­mak­si yksi­köis­sä, jot­ta liik­keen suh­teel­li­nen ajoi­tus pysyy sama­na. Esi­mer­kik­si lyhyem­pi ja pidem­pi heit­to. Joten koko­nai­nen yli olan tapah­tu­va heit­tä­mi­nen voi­daan säi­löä pit­kä­ai­kais­muis­tiin yhte­nä koko­nai­suu­te­na. (Sch­midt & Lee, 2011.)

KUVA 3: Lois­ta­va kuva demon­stroi­maan heit­to­tai­don varioin­tia eri väli­neel­lä. Nil­kan, pol­ven, lan­tion, har­tian ajoi­tus on täs­sä tär­keä kuin myös kes­ki­var­ta­lon kään­ty­mi­sen ajoitus.

Mitä kaik­kea voi sit­ten vaih­del­la moto­ri­sen ohjel­man sisällä?

- Liik­keen kokonaisaika

- Liik­keen ampli­tu­di (osaat kir­joit­taa pie­neen pape­riin ja val­ta­vaan luo­kan piirustustauluun)

- Lihak­set. Niin usko­mat­to­mal­ta kuin se kuu­los­taa jois­sain mää­rin lihak­sien vaih­ta­mi­nen onnis­tuu. Rai­bert (1977) tut­ki asi­aa kir­joit­ta­mal­la saman lauseen ensik­si käsil­lä, sit­ten ran­ne immo­bi­li­soi­tu­na, vasem­mal­la kädel­lä, ham­pail­la ja vii­mei­sek­si var­pail­la. Kaik­ki kir­joi­tuk­set pys­tyt­tiin sel­väs­ti tun­nis­ta­maan saman hen­ki­lön kir­joit­ta­mak­si, vaik­ka eri lihak­set työs­ken­te­li­vät! Sama moto­ri­nen ohjel­ma oli käy­tös­sä, vaik­ka eri lihak­set työskentelivät.

Joten mah­dol­lis­tat­ko sinä val­men­nuk­ses­sa­si moto­ri­sen ohjel­man opti­maa­li­sen kehit­ty­mi­sen? Ete­net­kö ope­tuk­ses­sa jär­ke­väs­ti liik­keen tai­to­ta­so huo­mioi­den? Lisäk­si huo­mioit­ko liik­keen ryt­min nopei­den liik­kei­den yti­me­nä ja varioit tai­toa loput­to­mas­ti, mut­ta pitäen liik­keen yti­men samana?

Läh­teet:

Berns­tein, N.A. (1967) The Co-ordi­na­tion and regu­la­tion of move­ments. Oxford: Per­ga­mon Press.

Drowatz­ky, J. & Zucca­to, F. (1967) Inter­re­la­tions­hips between Selec­ted Mea­su­res of Sta­tic and Dyna­mic Balance, Research Quar­ter­ly. Ame­rican Associa­tion for Health, Phy­sical Educa­tion and Rec­rea­tion, 38:3, 509-510, DOI10.1080/10671188.1967.10613424

Hoo­ren, B. & Croix, M. (2020). Sen­si­ti­ve Periods to Train Gene­ral Motor Abi­li­ties in Children and Ado­lescents: Do They Exist? A Cri­tical Apprai­sal. Strength and Con­di­tio­ning Jour­nal. 1. 10.1519/SSC.0000000000000545.

Kee­le, S. W., & Pos­ner, M. I. (1968). Proces­sing visual feed­back in rapid move­ments. Jour­nal of Expe­ri­men­tal Psyc­ho­lo­gy, 77, 155-158. doi:10.1037/h0025754

Ker­nod­le, M. & Carl­ton, L. (1992). Infor­ma­tion Feed­back and the Lear­ning of Mul­tiple-Degree-of-Free­dom Acti­vi­ties. Jour­nal of motor beha­vior. 24. 187-96. 10.1080/00222895.1992.9941614.

Lee, T. D., & Magill, R. A. (1983). The locus of con­tex­tual inter­fe­rence in motor-skill acqui­si­tion. Jour­nal of Expe­ri­men­tal Psyc­ho­lo­gy: Lear­ning, Memo­ry, and Cog­ni­tion, 9(4), 730-746. http://dx.doi.org/10.1037/0278-7393.9.4.730

McC­rac­ken, H. & Stel­mach, G. (1977). A Test of the Sche­ma Theo­ry of Disc­re­te Motor Lear­ning. Jour­nal of Motor Beha­vior. 9. 193-201. 10.1080/00222895.1977.10735109.

Rai­bert, M.H. (1977) Motor cont­rol and lear­ning by the sta­te space model. Tech. Rep. No. AI-TR-439. Cam­brid­ge: MIT, Arti­ficial Intel­li­gence Laboratory.

Roths­tein A. L., Arnold R. (1976). Brid­ging the gap: applica­tion of research on video­ta­pe feed­back and bow­ling. Mot. Skills Theo­ry Pract. 1, 35–64

Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2000). Self-deter­mi­na­tion theo­ry and the faci­li­ta­tion of int­rin­sic moti­va­tion, social deve­lop­ment, and well-being. Ame­rican Psyc­ho­lo­gist, 55(1), 68-78.

Shea, J. & Zim­ny, S. (1983). Con­text Effects in Memo­ry and Lear­ning Move­ment Infor­ma­tion. Res Q Exerc Sport. 1991 Jun;62(2):187-95. DOI: 10.1016/S0166-4115(08)61998-6.

Sch­midt, R.A., & Lee, T.D (2011) Motor cont­rol and lear­ning: A beha­vio­ral emp­ha­sis (5th edi­tion). Cham­paign, IL: Human Kinetics.

Sch­midt, R.A., & Young, D.E. (1987) Tran­se­fer of move­ment cont­rol in motor lear­ning. In S.M: Cor­mier & J.D. Hag­man (edi­tors), Trans­fer of lear­ning (p. 45-80). Orlan­do, FL: Aca­de­mic press.

Sch­midt, R. A. (1975). A sche­ma theo­ry of disc­re­te motor skill lear­ning. Psyc­ho­lo­gical Review, 82(4), 225-260. http://dx.doi.org/10.1037/h0076770

Swin­nen, S., Sch­midt, R., Nic­hol­son, D. & C. Sha­pi­ro, D. (1990). Infor­ma­tion Feed­back for Skill Acqui­si­tion: Ins­tan­ta­neous Know­led­ge of Results Degra­des Lear­ning. Jour­nal of Expe­ri­men­tal Psyc­ho­lo­gy: Lear­ning, Memo­ry, and Cog­ni­tion. 16. 706-716. 10.1037//0278-7393.16.4.706.

Unger­lei­der, L.G. & Mish­kin, M. (1982) Two cor­tical visual sys­tems. In D.K.Ingle, M.A. Goo­da­le, & R.J.W. Mans­field (edi­tors), Ana­ly­sis of visual beha­viour, pp. 549 - 587. Cam­brid­ge, MA: MIT Press.

Wins­tein, C. J., & Sch­midt, R. A. (1990). Reduced frequency of know­led­ge of results enhances motor skill lear­ning. Jour­nal of Expe­ri­men­tal Psyc­ho­lo­gy: Lear­ning, Memo­ry, and Cog­ni­tion, 16(4), 677-691.

Harjoittelutauon vaikutus lihasten kokoon ja voimantuottoon - Vieraskirjoitus

Harjoittelutauon vaikutus lihasten kokoon ja voimantuottoon - Vieraskirjoitus

Käy luke­mas­sa vie­ras­kir­joi­tus Lihas­toh­to­rin blo­gis­ta har­joit­te­le­mat­to­muus­jak­son vai­ku­tuk­ses­ta lihak­sen kokoon ja voimaan. 

Artik­ke­lin yhteenveto:

  • Alle nel­jän vii­kon har­joit­te­le­mat­to­muus­jak­so ei vai­ku­ta voi­ma­ta­soi­hin juu­ri ollen­kaan var­sin­kin koke­neem­mil­la ja van­hem­mil­la tree­naa­jil­la. Tämän jäl­keen voi­ma alkaa vähi­tel­len vähenemään.
  • Lihak­set alka­vat hil­jal­leen sur­kas­tua noin kol­men vii­kon tree­ni­tauon jälkeen.
  • Tree­ni­tau­ko saat­taa lii­oi­tel­la lihas­ten pie­nen­ty­mis­tä. Älä säi­käh­dä sitä, sil­lä tämä joh­tuu osit­tain lihas­ten gly­ko­gee­ni­va­ras­to­jen pie­nen­ty­mi­ses­tä ja vii­mei­sen tree­nin aiheut­ta­man pie­nen lihas­tur­vo­tuk­sen katoa­mi­ses­ta, ei ”oikean” lihas­mas­san häviä­mi­ses­tä. Tämä vai­ku­tus on väliai­kai­nen, ja jo pie­ni­kin har­joit­te­lu palaut­taa gly­ko­gee­ni­ta­sot lihaksessa.
  • Pidem­män har­joit­te­le­mat­to­muus­jak­son jäl­keen jäl­leen aloi­tet­tu har­joit­te­lu palaut­taa mene­te­tyn lihas­mas­san ja voi­man takai­sin hyvin nopeas­ti ”lihas­muis­tin” ansiosta.