Vaikuttako kuukautiskierto suorituskykyyn?

Tiivistelmä

• Kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tus urhei­lusuo­ri­tuk­siin on moni­syi­nen, mut­ta tie­teel­li­nen näyt­tö suo­ri­tus­ky­vyn vaih­te­lus­ta eri vai­heis­sa on ristiriitaista.
• Har­joit­te­lua ei kan­na­ta lii­kaa perio­di­soi­da pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kuu­kau­tis­kier­ron mukaan. 
• Hor­mo­naa­li­nen ehkäi­sy voi lie­vit­tää kier­ron oirei­ta, mut­ta sen vai­ku­tus suo­ri­tus­ky­kyyn on usein neut­raa­li tai hie­man negatiivinen.
• Kor­kea­laa­tuis­ta tut­ki­mus­ta tar­vi­taan lisää yksi­löl­lis­ten ero­jen ja lyhy­tai­kais­ten hor­mo­naa­lis­ten vaih­te­lui­den vai­ku­tus­ten ymmärtämiseksi.
• Ener­gia­va­je ja kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt, kuten ame­nor­rea, voi­vat mer­kit­tä­väs­ti hai­ta­ta ter­veyt­tä ja suo­ri­tus­ky­kyä sekä selit­tää kuu­kau­tis­kier­ron aikais­ta suo­ri­tus­ky­vyn laskua.
• Val­men­ta­jien ja urhei­li­joi­den väli­nen avoin kes­kus­te­lu sekä moniam­ma­til­li­nen tuki ovat avai­na­se­mas­sa kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tus­ten hallinnassa.

Lukuai­ka: n. 7–8 minuuttia

Kuukautiskierron vaikutukset urheilusuorituksiin

Urhei­le­vil­la nai­sil­la havai­taan usein kuu­kau­tis­häi­riöi­tä, joi­ta ovat muun muas­sa ovu­laa­tion puut­tu­mi­nen, lute­aa­li­vai­heen lyhe­ne­mi­nen sekä kuu­kau­tis­ten har­ven­tu­mi­nen tai nii­den pois­jää­mi­nen (ame­nor­rea). On arvioi­tu, että yli puo­let aktii­vi­ses­ti liik­ku­vis­ta ja urhei­li­ja­nai­sis­ta kär­si­vät jon­kin­lai­ses­ta kuu­kau­tis­kier­toon liit­ty­väs­tä häi­riös­tä. Näi­den taus­tal­la voi olla eli­mis­tön kuu­kau­tis­kier­toa sää­te­le­vien hor­mo­ni­pi­toi­suuk­sien ale­ne­mi­nen, joka voi joh­tua esi­mer­kik­si kulu­tuk­seen näh­den alhai­ses­ta ener­gian­saan­nis­ta, lii­al­li­ses­ta har­joit­te­lus­ta tai koko­nais­kuor­mi­tuk­ses­ta ja/tai fyy­si­ses­tä tai psyyk­ki­ses­tä stres­sis­tä. On rat­kai­se­van tär­ke­ää, ettei kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöi­tä pide­tä nor­maa­li­na, vaan nii­tä tut­ki­taan ja hal­li­taan moniam­ma­til­li­ses­ti koko urhei­li­jan uran ajan. Usein esi­mer­kik­si kuu­kau­tis­ten pois jää­mis­tä pide­tään nor­maa­li­na osa­na kovaa har­joit­te­lua, mut­ta tämä ei ole tot­ta. Avoin kes­kus­te­lu kuu­kau­ti­sis­ta aut­taa val­men­tau­tu­mi­ses­sa huo­mioi­maan parem­min kuu­kau­tis­kier­ron mah­dol­li­set yksi­löl­li­set vai­ku­tuk­set urhei­li­jan suorituskykyyn.

Kuva 1: Kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt ovat hyvin ylei­siä suo­ma­laiil­la nuo­ril­la urhei­li­joil­la. Läh­de: Ravi, S., Wal­ler, B., Val­to­nen, M., Vill­berg, J., Vasan­ka­ri, T., Park­ka­ri, J., Hei­no­nen, O. J., Alan­ko, L., Savo­nen, K., Van­ha­la, M., Selän­ne H., Kok­ko, S. & Kuja­la, U.M. Men­strual dys­func­tion and body weight dis­sa­tis­fac­tion among Fin­nish young ath­le­tes and non-athletes. Scan­di­na­vian Jour­nal of Medici­ne and Science in Sports 2021;31:405–417. Info­graa­fi: terveurheilija.fi

Naisurheilijan hormonitoiminta

Kuu­kau­tis­kier­to jae­taan taval­li­sim­min kol­meen vai­hee­seen hor­mo­ni­pi­toi­suuk­sis­sa tapah­tu­vien muu­tos­ten mukaan. Kak­si kes­keis­tä kuu­kau­tis­kier­toon liit­ty­vää hor­mo­nia ovat estra­dio­li (yksi estro­gee­nin esiin­ty­mis­muo­dois­ta ja täs­sä teks­tis­sä käy­te­tään pit­käl­ti estro­gee­ni-nimi­tiys­tä) ja pro­ges­te­ro­ni eli kel­ta­rau­has­hor­mo­ni. Estra­dio­lin ja kel­ta­rau­has­hor­mo­nin pitoi­suuk­sien vaih­te­lul­la kuu­kau­tis­kier­ron aika­na on huo­mat­ta­via vai­ku­tuk­sia nai­sur­hei­li­jan fysiologiaan.

Andro­gee­ni­hor­mo­nei­hin lukeu­tu­van suku­puo­li­hor­mo­nin tes­tos­te­ro­nin vai­ku­tuk­set ovat erit­täin hyvin tut­kit­tu­ja, mut­ta estro­gee­nin ja pro­ges­te­ro­nin vai­ku­tuk­set lihas­mas­san sää­te­lyyn ovat hei­kom­min tie­dos­sa. Eri­li­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa on kui­ten­kin osoi­tet­tu estro­gee­nin vai­kut­ta­van voi­ma­har­joit­te­lun adap­taa­tioi­hin, kuten pro­teii­nin syn­tee­siin ja myös degra­daa­tioon, myosii­nin toi­min­toi­hin sekäs satel­liit­ti­so­lu­jen aktii­vi­suu­teen (18, 19). Näil­lä hor­mo­neil­la onkin suu­ri vai­ku­tus voi­man ja lihas­mas­san kehit­ty­mi­seen pit­käl­lä aikavälillä.

Lisäk­si estro­gee­nin puu­te ja estro­gee­ni resep­to­ri­sig­na­loin­nin vähen­ty­mi­nen vähen­tää satel­liit­ti­so­lu­jen mää­rää lihak­sis­sa (19, 20), mikä saat­taa vauh­dit­taa lihas­mas­san ja voi­man vähen­ty­mis­tä esi­mer­kik­si vaih­de­vuo­ti­sil­la nai­sil­la. Tämä tukee aja­tus­ta sii­tä, että nai­sur­hei­li­jal­la myös estro­gee­nil­lä on iso vai­ku­tus voi­man ja lihas­mas­san säätelyssä. 

Kuu­kau­tis­kier­ron suh­teen estro­gee­ni­ta­sot ovat kor­keim­mil­laan myö­häi­ses­sä fol­li­ku­laa­ri­vai­hees­sa ennen ovu­laa­tio­ta, kun taas pro­ges­te­ro­ni on kor­keim­mil­laan ovu­laa­tion jäl­keen puo­les­sa välis­sä lute­aa­li­vai­het­ta. Tie­däm­me hor­mo­nien pie­nen­ty­mi­sen pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ole­van tuhoi­saa lihas- ja voi­ma­har­joit­te­lun näkö­kul­mas­ta, mut­ta kuu­kau­tis­kier­to vai­kut­taa hor­mo­nei­hin vain muu­ta­mien päi­vien ajan. Onko täl­lä lyhy­tai­kai­sel­la hor­mo­ni­vaih­te­lul­la mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta akuut­tiin suo­ri­tus­ky­kyyn tai pit­kä­ai­kai­siin her­mo­li­has­jär­jes­tel­män adaptaatioihin? 

Kuva 2: Kuu­kau­tis­kier­ron vai­heet ja hor­mo­ni­pi­toi­suuk­sien muu­tok­set. Ensim­mäi­nen kier­ron vai­heis­ta on fol­lik­ke­li­vai­he, toi­nen vai­he on ovu­laa­tio, eli muna­so­lun irtoa­mi­nen ja kol­mas vai­he lute­aa­li­vai­he. Estra­dio­li­pi­toi­suus saa­vut­taa yleen­sä huip­pu­pi­toi­suu­ten­sa juu­ri ennen ovu­laa­tion alkua.

Subjektiivisesti kuukautiskierto vaikuttaa suorituskykyyn, muttei objektiivisesti?

Vuo­den 2024 tut­ki­muk­ses­sa (31) sel­vi­tet­tiin kyse­lyn avul­la kuu­kau­tis­ten vai­ku­tus­ta huip­pu-ylei­sur­hei­luun. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neis­ta 128 urhei­li­jas­ta 75 % rapor­toi, että kuu­kau­tis­kier­to vai­kut­ti nega­tii­vi­ses­ti suo­ri­tus­ky­kyyn. Eri­tyi­ses­ti myö­häi­nen lute­aa­li­vai­he ja aikai­nen fol­li­ku­laa­ri­vai­he yhdis­tet­tiin hei­ken­ty­nee­seen suo­ri­tus­ky­kyyn. Taval­li­sim­pia oirei­ta oli­vat tur­vo­tus, ala­sel­kä­ki­pu ja lan­tion alu­een kivut.

Vaik­ka urhei­li­jat itse koke­vat kuu­kau­tis­kier­ron vai­kut­ta­van suo­ri­tuk­siin­sa, objek­tii­vi­set tut­ki­mus­tu­lok­set eivät aina tue tätä käsi­tys­tä. Esi­mer­kik­si 241 urhei­li­jan tut­ki­muk­ses­sa ei havait­tu suo­ri­tus­ky­vyn ero­ja eri kier­ron vai­heis­sa (6).

Hormonitoiminnalla on selitetty suorituskyvyn vaihtelua

Estro­gee­ni­hor­mo­nia on pidet­ty kes­kei­se­nä teki­jä­nä fol­li­ku­laa­ri­sen vai­heen suo­ri­tus­ky­vyn nousus­sa, kun taas kel­ta­rau­has­hor­mo­ni eli pro­ges­tii­ni yhdis­te­tään lute­aa­li­vai­heen hei­ken­ty­nee­seen suo­ri­tus­ky­kyyn (7). Pro­ges­tii­ni nos­taa kehon läm­pö­ti­laa, mikä voi hai­ta­ta aineen­vaih­dun­taa ja aiheut­taa lisä­ra­si­tus­ta sydän- ja veri­suo­ni­jär­jes­tel­mäl­le (8). Estro­gee­ni puo­les­taan tehos­taa glu­koo­sin ottoa lihak­seen supis­tuk­sen jäl­keen, kun taas pro­ges­tii­ni saat­taa estää tätä pro­ses­sia (9). Lisäk­si estro­gee­ni edis­tää vapai­den ras­va­hap­po­jen käyt­töä ener­gia­läh­tee­nä, mikä sääs­tää lihas­ten gly­ko­gee­ni­va­ras­to­ja lii­kun­nan aika­na (7).

Lyhyes­ti yksi estro­gee­nin ilmen­ty­mis­muo­don, estra­dio­lin, vai­ku­tus suo­ri­tus­ky­kyyn on mer­kit­tä­vä. Estra­dio­li voi edis­tää lihas­ku­dok­sen raken­tu­mis­ta, voi­man­tuot­toa ja aineen­vaih­dun­taa sääs­tä­mäl­lä lihas­ten ener­gia­va­ras­to­ja sekä lisää­mäl­lä hii­li­hy­draat­tien käyt­töä. Sil­lä on myös antiok­si­dant­ti­sia ja tuleh­dus­ta vähen­tä­viä vai­ku­tuk­sia, jot­ka suo­jaa­vat lihas­ku­dos­ta vau­rioil­ta. Lisäk­si estra­dio­li voi paran­taa her­mos­ton toi­min­taa ja lihas­ten tah­do­na­lais­ta aktivointia.

Oli­si loo­gis­ta olet­taa, että suo­ri­tus­ky­ky vaih­te­lee kuu­kau­tis­kier­ron vai­hei­den mukaan, eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun estro­gee­ni­ta­sot ovat alhaal­la – esi­mer­kik­si myö­häi­ses­sä lute­aa­li­vai­hees­sa tai aikai­ses­sa fol­li­ku­laa­ri­vai­hees­sa. Kui­ten­kin suo­ri­tus­ky­vyn on havait­tu ole­van yllät­tä­vän vakaa kier­ron eri vaiheissa.

Harjoittelun ohjelmointi kuukautiskierron mukaan

Har­joit­te­lun ohjel­moin­tia kuu­kau­tis­kier­ron mukaan tukee vain muu­ta­ma tut­ki­mus. Näis­tä tar­kem­min vain kak­si artik­ke­lia on rapor­toi­nut, että har­joit­te­lun kes­kit­tä­mi­nen fol­li­ku­laa­ri­seen vai­hee­seen, jol­loin har­joi­tus­fre­kvens­si ja -volyy­mi ovat kor­keam­pia, tuot­taa parem­pia tulok­sia ver­rat­tu­na lute­aa­li­vai­heen pai­not­ta­mi­seen tai tasai­ses­ti kier­ron eri vai­hei­siin jaet­tuun har­joit­te­luun (24, 25). Laa­jem­min tar­kas­tel­tu­na tulok­set eivät kui­ten­kaan ole yksi­se­lit­tei­siä. Uudes­sa kat­sauk­ses­sa (26), jos­sa huo­mioi­tiin kaik­ki saa­ta­vil­la ole­va data, tulok­set vaih­te­li­vat mer­kit­tä­väs­ti. Suu­ri osa tut­ki­muk­sis­ta oli meto­do­lo­gi­ses­ti heik­ko­ta­soi­sia, eikä nii­den perus­teel­la voi­da teh­dä luo­tet­ta­via joh­to­pää­tök­siä har­joit­te­lun ohjel­moin­nin hyö­dyis­tä kuu­kau­tis­kier­ron mukaan. Nykyi­sen tie­don perus­teel­la kuu­kau­tis­kier­ron mukai­sel­la har­joit­te­lul­la ei ole pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tus­ta voi­man, suo­ri­tus­ky­vyn tai lihas­kas­vun kehitykseen. 

Mut­ta mik­si täs­sä on niin räi­keä ero sub­jek­tii­vi­ses­ti koe­tun ja objek­tii­vi­ses­ti mitat­tu­jen teki­jöi­den välillä?

Kuva 3: Hypo­ta­la­mus-aivo­li­sä­ke-muna­sar­ja-akse­lin nor­maa­li toi­min­ta. Läh­de: Lui­ro-Hel­ve ja Holo­pai­nen. Lää­ke­tie­teel­li­nen Aika­kaus­kir­ja Duo­decim 2023;139(5):359-367

Metodologia ei huomioi yksilöllisiä eroja

Kuu­kau­tis­kier­ron vai­heen mää­rit­tä­mi­sen haas­teet koros­tu­vat tut­ki­mus­ten ris­ti­rii­tai­sis­sa tulok­sis­sa. Fol­li­ku­laa­ri­sen vai­heen kes­to voi vaih­del­la 10–22 päi­vän välil­lä ja lute­aa­li­vai­heen 7–17 päi­vän välil­lä (27) (kat­so kuva 4). Jo vuon­na 1926 Lud­vig Frän­kel tote­si, että kuu­kau­tis­kier­ron ainoa sään­nöl­li­syys on epä­sään­nöl­li­syys (28). Täs­tä huo­li­mat­ta nais­ten kuu­kau­tis­kier­ron ole­te­taan yhä ole­van tasai­nen 28 päi­vän sykli, jos­sa ovu­laa­tio tapah­tuu kol­man­te­na­tois­ta päi­vä­nä (kuva 5). Esi­mer­kik­si lutei­ni­soi­van hor­mo­nin moni­to­roin­ti, yksi ylei­sim­min käy­te­tyis­tä kier­ron vai­hei­den mää­rit­tä­mis­me­ne­tel­mis­tä, voi osoit­taa ovu­laa­tion yhden päi­vän tai 2–6 päi­vän ajal­ta riip­puen yksi­lös­tä (29).

Kuva 4: Kaa­vio­ku­va, joka havain­nol­lis­taa lutei­ni­soi­van hor­mo­nin pii­kin vaih­te­lua nai­sil­la ja koros­taa sitä, kuin­ka epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta on suun­ni­tel­la suu­rem­paa har­joi­tus­vo­lyy­mia kuu­kau­tis­kier­ron tie­tyl­le vai­heel­le. Tie­dot ovat teo­reet­ti­sia, mut­ta perus­tu­vat havain­toi­hin, jot­ka osoit­ta­vat LH-pii­kin huo­mat­ta­vaa vaih­te­lua nai­sil­la. Läh­de: 26.

Sarwar et al. (1996) (10) havait­si­vat, että voi­ma kas­vaa ovu­laa­tion aika­na, mikä yhdis­tet­tiin estro­gee­ni­ta­so­jen nousuun. Näi­tä tulok­sia ei kui­ten­kaan ole pys­tyt­ty tois­ta­maan muis­sa tut­ki­muk­sis­sa, kuten penk­ki­pun­ner­ruk­sen mak­si­mi­tois­tois­sa tai aero­bi­ses­sa suo­ri­tus­ky­vys­sä (11). Tuo­rees­sa meta-ana­lyy­sis­sa (12) havait­tiin vähäi­nen suo­ri­tus­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen var­hai­ses­sa fol­li­ku­laa­ri­vai­hees­sa, mut­ta tut­ki­mus­ten vähäi­nen mää­rä ja laa­tu teke­vät joh­to­pää­tök­sis­tä epä­var­mo­ja. Toi­nen sys­te­maat­ti­nen kat­saus (13), jos­sa tut­kit­tiin 314 eliit­tiur­hei­li­jaa, ei löy­tä­nyt todis­tei­ta kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tuk­ses­ta suo­ri­tus­ky­kyyn. Toi­saal­ta vas­tak­kai­sia­kin tulok­sia on, jos­sa huo­mat­tiin että var­hai­nen fol­li­ku­laa­ri­vai­he on epäe­dul­li­nen kai­kil­le voi­ma­tyy­peil­le. Iso­met­ri­nen voi­ma on hui­pus­saan myö­häi­ses­sä fol­li­ku­laa­ri­vai­hees­sa, kun taas iso­ki­neet­ti­nen voi­ma saa­vut­taa huip­pun­sa ovu­laa­tion aika­na. Dynaa­mi­nen voi­ma on opti­maa­li­sim­mil­laan myö­häi­ses­sä fol­li­ku­laa­ri­vai­hees­sa (30).

On sel­vää, että itsear­vioi­dun kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tus­ten ja todel­lis­ten fysio­lo­gis­ten suo­ri­tus­ky­kye­ro­jen välil­lä on ero­ja. Tar­vi­taan lisää kor­kea­laa­tuis­ta tut­ki­mus­da­taa, jot­ta voi­daan ymmär­tää kuu­kau­tis­kier­ron vai­heen ja suo­ri­tus­ky­vyn moni­mut­kais­ta vuorovaikutusta.

Kuva 5: Havain­nol­lis­ta­va kuva, joka osoit­taa kuin­ka epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta on suun­ni­tel­la suu­rem­paa har­joi­tus­vo­lyy­mia kuu­kau­tis­kier­ron tie­tyl­le vai­heel­le, jos ole­te­taan ovu­laa­tion ajan­koh­dan tapah­tu­van aina samas­sa vai­hees­sa kuu­kaut­ta. Läh­de: 26.

Mutta onko kyseessä kuukautiskierron aiheuttama suorituskyvyn lasku vai laiskaa valmennusta? 

Kuu­kau­tis­kier­ron häi­riöt voi­vat joh­tua useis­ta teki­jöis­tä, jois­ta yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä on kroo­ni­nen ener­gia­va­je. Tämä voi joh­taa hypo­ta­la­mi­ses­ta ame­nor­re­aan, jos­sa kuu­kau­ti­set jää­vät väliin hypo­ta­la­muk­sen toi­min­ta­häi­riön seu­rauk­se­na (3). Hypo­ta­la­mi­nen ame­nor­rea on huo­mat­ta­van ylei­nen eri­tyi­ses­ti kes­tä­vyys­juok­si­joil­la, jois­ta jopa 65 % kär­sii täs­tä tilas­ta, sekä balet­ti­tans­si­joil­la, joi­den koh­dal­la esiin­ty­vyys on jopa 79 %. Yleis­väes­tös­sä vas­taa­va esiin­ty­vyys on vain noin 5 % (4, 5). Tämä viit­taa sii­hen, että kuu­kau­tis­kier­toon liit­ty­vät suo­ri­tus­ky­vyn haas­teet eivät vält­tä­mät­tä joh­du pel­käs­tään kier­ron fysio­lo­gi­sis­ta vai­heis­ta, vaan taus­tal­la voi olla mui­ta teki­jöi­tä, kuten ener­gia­ta­sa­pai­non häi­riöt, jot­ka ovat hal­lit­ta­vis­sa asian­mu­kai­sil­la toi­men­pi­teil­lä ja tuel­la. Toi­nen mer­kit­tä­vä teki­jä on run­saat kuu­kau­tis­vuo­dot, jot­ka voi­vat altis­taa rau­dan puu­tok­sel­le. Rau­dal­la on tär­keä roo­li eli­mis­tön hapen­kul­je­tuk­ses­sa ja sen puu­te hei­ken­tää suorituskykyä.

Onko ehkäisytavalla väliä suorituskyvyn näkökulmasta?

Pyr­ki­myk­se­nä lie­ven­tää kehon sisäis­ten suku­puo­li­hor­mo­nien vaih­te­lun mah­dol­li­sia fysio­lo­gi­sia vai­ku­tuk­sia – tai aina­kin vähen­tää hei­kom­man suo­ri­tus­ky­vyn koke­mus­ta kuu­kau­tis­kier­ron aika­na – urhei­li­jat saat­ta­vat käyt­tää hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä kier­ron hal­lit­se­mi­sek­si. Hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä hyö­dyn­ne­tään usein kuu­kau­tis­ten alka­mi­sen vii­väs­tyt­tä­mi­seen tie­tyn kil­pai­lu­päi­vän yli, kier­ron oirei­den lie­vit­tä­mi­seen tai esi­mer­kik­si run­saan kuu­kau­tis­vuo­don aiheut­ta­man rau­dan­puu­tea­ne­mian ehkäi­syyn. Jois­sa­kin tapauk­sis­sa urhei­li­jat voi­vat tri­sykli­sel­lä lähes­ty­mis­ta­val­la vält­tää kuu­kau­tis­ten tyh­jen­nys­vuo­don koko kil­pai­lu­kau­den ajan.

Hormonaalisen ehkäisyn vaikutukset suorituskykyyn

Vaik­ka hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käy­te­tään urhei­li­joi­den kes­kuu­des­sa laa­jas­ti, tut­ki­muk­set eivät ole osoit­ta­neet sen paran­ta­van suo­ri­tus­ky­kyä mer­kit­tä­väs­ti. Jone­sin ym. (31) kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan suo­ri­tus­ky­vyn koet­tu paran­tu­mi­nen oli vähäis­tä hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vil­lä urhei­li­joil­la. Lisäk­si tuo­rees­sa meta-ana­lyy­sis­sa (14) todet­tiin, että hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käyt­tö voi aiheut­taa pie­nen mut­ta toden­nä­köi­ses­ti nega­tii­vi­sen vai­ku­tuk­sen urhei­lusuo­ri­tuk­seen. Esi­mer­kik­si ehkäi­sy­pil­le­rei­den käy­töl­lä ei ole havait­tu posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia lihas­voi­maan ver­rat­tu­na ei-hor­mo­naa­li­seen ehkäi­syyn (15), ja se voi jopa las­kea mak­si­maa­lis­ta hapen­ot­to­ky­kyä (16).

Näi­den tulos­ten perus­teel­la hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käyt­töä ei voi­da suo­si­tel­la suo­ri­tus­ky­vyn opti­moi­mi­sen näkö­kul­mas­ta. Toi­saal­ta ehkäi­syn käy­töl­lä voi olla tär­kei­tä sosi­aa­li­sia ja hen­ki­siä hyö­ty­jä, jot­ka ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä suo­ri­tus­ky­vyn ulko­puo­lel­la. Esi­mer­kik­si Jone­sin (31) tut­ki­muk­ses­sa 81 % ei-hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vis­tä rapor­toi kipei­tä kuu­kau­tis­ki­pu­ja, kun taas hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vis­tä vain 53 % rapor­toi saman­lai­sia oirei­ta. Lisäk­si jot­kut tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että hor­mo­naa­li­set ehkäi­sy­me­ne­tel­mät eivät vält­tä­mät­tä vai­ku­ta suo­ri­tus­ky­kyyn mer­kit­tä­väs­ti (17).

Minipillerit ja urheilijat

Pelk­kää pro­ges­tii­nia, eli kel­ta­rau­has­hor­mo­nia, sisäl­tä­vät ehkäi­sy­val­mis­teet, kuten mini­pil­le­rit ja pit­kä­vai­kut­tei­set mene­tel­mät (esim. kap­se­lit ja kie­ru­kat), ovat kas­vat­ta­neet suo­sio­taan vii­me vuo­si­na. Näil­lä val­mis­teil­la on monia etu­ja, kuten se, että ne eivät lisää veri­tulp­pa­ris­kiä. Mut­ta pro­ges­tii­ni­poh­jais­ten mene­tel­mien mah­dol­li­nen nega­tii­vi­nen vai­ku­tus suo­ri­tus­ky­kyyn pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on sel­keäs­ti osoi­tet­tu ja huip­pu-urhei­lus­sa pie­ni­kin myön­ny­tys kehit­ty­mi­sen suh­teen voi olla rat­kai­se­va. Kel­ta­rau­has­hor­mo­nil­la on esi­mer­kik­si monil­ta osin estra­dio­lin toi­min­taa hil­lit­se­vä vai­ku­tus. Täl­lä het­kel­lä ei kui­ten­kaan ole riit­tä­väs­ti tut­ki­mus­tie­toa suo­si­tel­la mitään tiet­tyä ehkäi­sy­me­ne­tel­mää ylei­ses­ti huip­pu-urhei­li­joil­le. Sik­si urhei­li­joi­den kan­nat­taa kes­kus­tel­la aihees­ta pait­si ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten myös val­men­ta­jien­sa kans­sa löy­tääk­seen itsel­leen par­hai­ten sopi­van ratkaisun. 

Yhteenveto

Kuu­kau­tis­kier­ron mukai­nen har­joit­te­lun ohjel­moin­ti ei toi­mi, eikä sitä kan­na­ta käyt­tää. Tulos­ten puu­te joh­tuu luul­ta­vas­ti meto­do­lo­gi­sis­ta ongel­mis­ta ja kuu­kau­tis­kier­to­jen eri vai­hei­den mää­rit­te­lyn vai­keu­des­ta. Ennen kuin lisää kat­ta­vaa dataa saa­daan, niin en huk­kai­si aikaa tähän. Kuu­kau­tis­kier­ron mukai­nen har­joit­te­lun ohjel­moin­ti ei ole näyt­töön perus­tu­va lähes­ty­mis­ta­pa nykyi­sel­lä tie­tä­myk­sel­läm­me. Laa­duk­kaan näy­tön puut­tues­sa kuu­kau­tis­kier­toon perus­tu­vien har­joi­tus­oh­jel­mien rää­tä­löi­mi­ses­sä val­men­ta­jien ja urhei­li­joi­den tuli­si raken­taa ohjel­moin­ti yksi­lön mukaan. Kuu­kau­tis­kier­ron vai­ku­tus voi olla huo­mioi­ta­va teki­jä ohjel­maa suun­ni­tel­taes­sa, samoin kuin monet muut tutut teki­jät, kuten: ravit­se­mus, väsy­mys, unen laa­tu, stres­si, louk­kaan­tu­mi­set, moti­vaa­tio ja muut har­joit­te­lun sisäi­set muut­tu­jat. Myös kuu­kau­ti­soi­reet voi­vat vai­kut­taa joi­den­kin nais­ten har­joi­tus­suo­ri­tuk­seen mer­kit­se­väs­ti. Tämän takia urhei­li­jan omaa tun­te­mus­ta kan­nat­taa kuun­nel­la her­käl­lä korvalla. 

Läh­teet:

1. Cos­tel­lo JT, Bieuzen F, Bleakley CM. Whe­re are all the fema­le par­tici­pants in sports and exerci­se medici­ne research? Eur J Sport Sci. (2014) 14(8):847–51. doi: 10.1080/17461391.2014.911354

2. Cow­ley ES, Ole­nick AA, McNul­ty KL, Ross EZ. “Invi­sible sportswo­men”: the sex data gap in sport and exerci­se science research. Women Sport Phy­sical Acti­vi­ty J. (2021) 29(2):146–51. doi: 10.1123/wspaj.2021-0028

3. Jones BP, L’He­ve­der A, Saso S, Yaz­bek J, Smith JR, Doo­ley M. Sports gynaeco­lo­gy. Obs­tet Gynaecol. (2019) 21(2):85–94. doi: 10.1111/tog.12557

4. Dusek T. Influence of high inten­si­ty trai­ning on men­strual cycle disor­ders in 56 ath­le­tes. Croat Med J. (2001) 42:79–82.11172662

5. Abra­ham SF, Beu­mont PJV, Fra­ser IS, Llewel­lyn-Jones D. Body weight, exerci­se and men­strual sta­tus among bal­let dancers in trai­ning. Br J Obs­tet Gynaecol. (1982) 89:507–10. doi: 10.1111/j.1471-0528.1982.tb03649.x

6. Kis­ha­li NF, Ima­moglu O, Kat­kat D, Atan T, Aky­ol P. Effects of men­strual cycle on sports per­for­mance. Int J Neu­rosci. (2006) 116(12):1549–63. doi: 10.1080/00207450600675217

7.  Lebrun CM, Joyce S, Cons­tan­ti­ni NW. Effects of fema­le repro­duc­ti­ve hor­mo­nes on sports per­for­mance. In: Cons­tan­ti­ni N, Hack­ney A, edi­tors. Endoc­ri­no­lo­gy of Phy­sical Acti­vi­ty and Sport. Con­tem­po­ra­ry Endoc­ri­no­lo­gy. Totowa: Huma­na Press (2013). p. 267–302.

8. Jan­se de Jon­ge XA. Effects of the men­strual cycle on exerci­se per­for­mance. Sports Med. (2003) 33(11):833–51. doi: 10.2165/00007256-200333110-00004

9. Oost­hu­yse T, Bosch AN. The effect of the men­strual cycle on exerci­se meta­bo­lism: implica­tions for exerci­se per­for­mance in eume­norr­hoeic women. Sports Med. (2010) 40(3):207–27. doi: 10.2165/11317090-000000000-00000

10. Sarwar R, Niclos BB, Rut­her­ford OM. Chan­ges in muscle strength, relaxa­tion rate and fati­gua­bi­li­ty during the human men­strual cycle. J Phy­siol. (1996) 493(Pt 1):267–72. doi: 10.1113/jphysiol.1996.sp021381

11.  Qua­dag­no D, Faquin L, Lim G-N, Kumin­ka W, Mof­fatt R. The men­strual cycle: does it affect ath­le­tic per­for­mance? Phys Sports­med. (1991) 19(3):121–4. doi: 10.1080/00913847.1991.11702172

12. McNul­ty KL, Elliott-Sale KJ, Dolan E, Swin­ton PA, Ans­dell P, Goo­dall S, et al. The effects of men­strual cycle pha­se on exerci­se per­for­mance in eume­norr­heic women: a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Sports Med. (2020) 50(10):1813–27. doi: 10.1007/s40279-020-01319-3

13. Meig­nié A, Duclos M, Car­ling C, Orhant E, Pro­vost P, Tous­saint JF, et al. The effects of men­strual cycle pha­se on eli­te ath­le­te per­for­mance: a cri­tical and sys­te­ma­tic review. Front Phy­siol. (2021) 12:654585. doi: 10.3389/fphys.2021.654585

14. Elliott-Sale KJ, McNul­ty KL, Ans­dell P, Goo­dall S, Hicks KM, Tho­mas K, et al. The effects of oral cont­racep­ti­ves on exerci­se per­for­mance in women: a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Sports Med. (2020) 50(10):1785–812. doi: 10.1007/s40279-020-01317-5

15. Nic­hols AW, Hetz­ler RK, Vil­la­nue­va RJ, Stickley CD, Kimu­ra IF. Effects of com­bi­na­tion oral cont­racep­ti­ves on strength deve­lop­ment in women ath­le­tes. J Strength Cond Res. (2008) 22(5):1625–32. doi: 10.1519/JSC.0b013e31817ae1f3

16. Casazza GA, Suh SH, Mil­ler BF, Navazio FM, Brooks GA. Effects of oral cont­racep­ti­ves on peak exerci­se capaci­ty. J Appl Phy­siol (1985). (2002) 93(5):1698–702. doi: 10.1152/japplphysiol.00622.2002

17. Elliott-Sale, K. J., Mcnul­ty, K. L., Ans­dell, P., Goo­dall, S., Hicks, K. M., Tho­mas, K., Swin­ton, P. A., & Dolan, E. (2020). The effects of oral cont­racep­ti­ves on exerci­se per­for­mance in women: A sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­sis. Sports Medici­ne (Auckland, N.Z.), 50(10), 1785–1812.

18. Chi­di-Ogbo­lu N BK. Effect of estro­gen on muscu­los­ke­le­tal per­for­mance and inju­ry risk. Front Phy­siol. (2019) 9:1834. 10.3389/fphys.2018.01834

19. Col­lins BC, Arp­ke RW, Lar­son AA, Bau­mann CW, Xie N, Cabel­ka CA, et al. Estro­gen regu­la­tes the satel­li­te cell com­part­ment in fema­les. Cell Rep. (2019) 28:368–81.

20. Ike­da K, Horie-Inoue K, Inoue S. Func­tions of estro­gen and estro­gen recep­tor sig­na­ling on ske­le­tal muscle. J Ste­roid Bioc­hem Mol Biol. (2019) 191:105375. 10.1016/j.jsbmb.2019.105375 

21. Chi­di-Ogbo­lu N BK. Effect of estro­gen on muscu­los­ke­le­tal per­for­mance and inju­ry risk. Front Phy­siol. (2019) 9:1834. 10.3389/fphys.2018.01834

22. Col­lins BC, Arp­ke RW, Lar­son AA, Bau­mann CW, Xie N, Cabel­ka CA, et al. Estro­gen regu­la­tes the satel­li­te cell com­part­ment in fema­les. Cell Rep. (2019) 28:368–81.

23. Ike­da K, Horie-Inoue K, Inoue S. Func­tions of estro­gen and estro­gen recep­tor sig­na­ling on ske­le­tal muscle. J Ste­roid Bioc­hem Mol Biol. (2019) 191:105375. 10.1016/j.jsbmb.2019.105375 

24. Sung E, Han A, Hin­richs T, Vor­gerd M, Manc­ha­do C, Pla­ten P. Effects of fol­licu­lar ver­sus luteal pha­se-based strength trai­ning in young women. Sprin­gerPlus. (2014) 3:668. 10.1186/2193-1801-3-668

25. Wik­ström-Frisén L, Borax­bekk CJ, Hen­riks­son-Larsén K. Effects on power, strength and lean body mass of menstrual/oral cont­racep­ti­ve cycle-based resis­tance trai­ning. J Sports Med Phys Fit­ness. (2017) 57:43–52. 10.23736/S0022-4707.16.05848-5

26. Colen­so-Semple LM, D’Souza AC, Elliott-Sale KJ, Phil­lips SM. Cur­rent evi­dence shows no influence of women’s men­strual cycle pha­se on acu­te strength per­for­mance or adap­ta­tions to resis­tance exerci­se trai­ning. Front Sports Act Living. 2023 Mar 23;5:1054542. doi: 10.3389/fspor.2023.1054542. PMID: 37033884; PMCID: PMC10076834.

27. Shea A, Vitzt­hum V. The extent and causes of natu­ral varia­tion in men­strual cycles: inte­gra­ting empi­rical­ly-based models of ova­rian cycling into research on women’s Health. Drug Discov Today Dis Models. (2020) 32:41–9. 10.1016/j.ddmod.2020.11.002¨

28. Vitzt­hum V. Field met­hods and stra­te­gies for asses­sing fema­le repro­duc­ti­ve func­tio­ning. Am J Hum Biol. (2021) 33:e23513. 10.1002/ajhb.23513

29. Su HW, Yi YC, Wei TY, Chang TC, Cheng CM. Detec­tion of ovu­la­tion, a review of cur­rent­ly avai­lable met­hods. Bio­eng Transl Med. (2017) 2(3):238–46. 10.1002/btm2.10058

30. Nie­ring M, Wolf-Bela­la N, Sei­fert J, Tovar O, Col­dewey J, Kuran­da J, Muehl­bau­er T. The Influence of Men­strual Cycle Pha­ses on Maxi­mal Strength Per­for­mance in Healt­hy Fema­le Adults: A Sys­te­ma­tic Review with Meta-Ana­ly­sis. Sports. 2024; 12(1):31. https://doi.org/10.3390/sports12010031

31. Jones, B. P., L’He­ve­der, A., Bis­hop, C., Kasa­ven, L., Saso, S., Davies, S., Cha­kra­ver­ty, R., Brown, J., & Pol­lock, N. (2024). Men­strual cycles and the impact upon per­for­mance in eli­te Bri­tish track and field ath­le­tes: a lon­gi­tu­di­nal stu­dy. Fron­tiers in sports and acti­ve living, 6, 1296189. https://doi.org/10.3389/fspor.2024.1296189